Kamarikollegio
Kamarikollegio on kanslian ohella Ruotsin vanhin keskusvirasto. Se perustettiin 1539 saksalaisten esikuvien mukaan kamarineuvosto-nimisenä hoitamaan valtion varojen hallintoa. Kamarikollegio jakautui voutien toimintaa johtavaan sekä valvontaa ja tiliasioita hoitavaan laskukamariin sekä verovaroja valvovaan verokamariin.
Vuodesta 1560 lähtien kamarikollegion johdossa oli vaihteleva määrä kamarineuvoksia, joiksi kamarikollegion jäseniä nimitettiin. Kuningas Sigismundin 1594 antaman ohjesäännön mukaan kamarikollegion tuli hoitaa myös kauppaa, rahalaitosta, tulleja ja kaivosteollisuutta koskevia asioita. Lisäksi se hoiti valtion tiloja ja valtakunnan regalioita koskevia kysymyksiä. Vuodesta 1602 lähtien laitoksen päällikkönä toimi valtakunnan rahavarojen hoitaja. Laitos järjestettiin 1618 annetulla kamarijärjestyksellä kollegioksi, jossa päätösvaltaa käyttivät valtakunnan veromestari ja kamarineuvokset.
Vuoden 1634 hallitusmuoto teki laitoksesta yhden kuningaskunnan viidestä kollegiosta ja kamarikollegio-nimitys vakiintui lopullisesti 1650-luvulla. Laitoksen päällikkönä toimi Kaarle XI:n ajasta lähtien kamaripresidentti, jota myöhemmin alettiin kutsua presidentiksi. Laitoksen tehtäviä jaettiin 1630-luvulla vuori- ja kauppakollegioille ja myöhemmin myös muille keskusvirastoille. 1800-luvulla perustetut keskusvirastot saivat osan laitoksen tehtävistä muun muassa tulli- ja maanmittausasioiden sekä valtion metsien ja maatilojen hoidon.
Suomen asioita hoiti ainakin 1570-luvulla oma kamreeri ja vuodesta 1638 lähtien virka oli vakinainen. Suomen, Viron ja Inkerin kamreerin osastoa alettiin kutsua Suomen provinssikonttoriksi. Kamarikollegion rinnalla toimi Turussa erillinen laskukamari johtamassa julkiseen talouteen liittyviä asioita. Se oli toiminnassa 1558–1563, 1587–1590, 1598–1599, 1602–1612, 1614–1619 ja 1623–1641.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nils Edén, Erik Schalling ja L. Berglöf: Kammarkollegiets historia, Stockholm 1941
- Aulis J. Alanen: Suomen provinssikonttori ja suomalaisuuskysymys 1700-luvun keskivaiheilla. Teoksessa Historiallinen Arkisto 44, Suomen historiallinen seura 1938, s. 229–249
- Pentti Renvall: Kuninkaanmiehiä ja kapinoitsijoita Vaasa-kauden Suomessa, Tammi 1949, toinen painos 1962
- Erkki Lehtinen: Suomen kameraalinen keskushallinto 1600-luvun alkupuolella. Teoksessa Historiallinen Arkisto 57, Suomen historiallinen seura 1961, s. 124–199
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1912
- Otavan iso tietosanakirja, osa 4, palsta 275, Otava 1962
- Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja Oy 1962