Kaali
Kaali | |
---|---|
![]() Suippokaali |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Brassicales |
Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
Suku: | Kaalit Brassica |
Laji: | oleracea |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Kaali (Brassica oleracea) on ristikukkaisten heimoon kuuluva kasvilaji, jota viljellään vihanneksena. Sen luonnonvarainen kantamuoto kasvaa Pohjois-Afrikan ja Etelä- ja Länsi-Euroopan rannikoilla. Kaalia on viljelty useita tuhansia vuosia, ja siitä on jalostettu koko joukko toisistaan suuresti eroavia viljelymuotoja.[3]
Kasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaali on kaksivuotinen, mutta syötäväksi viljeltäessä sitä viljellään yksivuotisena. Siemenviljelys on kaksivuotinen. Kaali menestyy kosteahkolla savensekaisella maalla. Aarille istutetaan 400–450 tainta, ja sato on 350–500 kg.lähde?
Kaalin terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
On olemassa viitteitä siitä, että kaalien sisältämät rikkiyhdisteet saattavat suojata elimistöä syövältä ja säteilyn aiheuttamilta vaurioilta tehostamalla DNA-vaurioiden korjausta[4].
Muunnokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukuisat eri lajikkeet voidaan ryhmittää seuraaviin lajikeryhmiin[5]:
- Alboglabra-ryhmä (var. alboglabra) – härmekaali (kiinanbrokkoli)
- Botrytis-ryhmä (var. botrytis) – kukkakaalilla ylöspäin varsilehtien suojaama kupu muodostunut nuorista kutistuneista epämuodostuneista kukinnoista
- Broccolo-ryhmä – parsakukkakaali
- Capitata-ryhmä (var. capitata) – keräkaalilla on sileät lehdet sulloutuneet tiiviiksi kuvuksi; muotoja ovat valkokaali, suippokaali ja punakaali
- Gemmifera-ryhmä (var. gemmifera) – ruusukaalilla (brysselinkaali) lehtien hangoissa pieniksi kuvuiksi kasvavia ruusumaisia silmuja
- Gongylodes-ryhmä (var. gongylodes) – kyssäkaalin (kaalirapi) varsi turvonnut maanpinnan yläpuolella lanttumaiseksi mukulaksi, josta lehtiruodit kasvavat; vihreitä, sinipunaisia, kellanvalkeita lajikkeita
- Italica-ryhmä (var. italica) – parsakaali (ital. broccoli), kukkakaalin näköinen. Kukinto pitkulaisempi ja mauttomampi
- Medullosa-ryhmä (var. medullosa) – rehuydinkaali
- Sabauda-ryhmä (var. sabauda) – kurttukaali (savoijinkaali) on tavallisen keräkaalin näköinen, mutta kuvut ovat pienemmät. Lehdet epätasaisesti kuopikkaat
- Sabellica-ryhmä (var. sabellica, var. acephala) – lehtikaali (koristekaali), jonka lehdet ovat suuret. Lehdet eivät ole kuvuiksi käpertyneet. Syötäväksi käyvät latvat ja nuoret lehdet käytetään
- Viridis-ryhmä (var. viridis) – rehukaali.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Brassica oleracea IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ ITIS
- ↑ Kale Floridata
- ↑ Kaalin ainesosa suojaa säteilyltä. tiede.fi 14.10.2013.
- ↑ Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kirstilä, Kalle: Pieni suuri kaali. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38117-5.
Antsadata-kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Kaali (Brassica oleracea)
- Kaali on superruokaa aivoille. Autuutta aivoille -sivusto.
- United States Department of Agriculture (USDA): Brassica oleracea (englanniksi)
- Flora of China: Brassica oleracea (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Brassica oleracea (englanniksi)
Juurekset: lanttu | mustajuuri | nauris | palsternakka | porkkana | piparjuuri | punajuuri | retiisi | selleri Kaalit: keräkaali | kiinankaali | kukkakaali | kyssäkaali | lehtikaali | punakaali | parsakaali | ruusukaali | kurttu- eli savoijinkaali |