Kärsämäki

Kärsämäki
vaakuna	sijainti
Vähä Lamujärvi
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Nivala–Haapajärven seutukunta
Kuntanumero	317
Hallinnollinen keskus	Kärsämäen kirkonkylä
Perustettu	1869
Kokonaispinta-ala	701,42 km² 168:nneksi suurin 2022
– maa	696,50 km²
– sisävesi	4,92 km²
Väkiluku	2 506 238:nneksi suurin 30.6.2022
– väestötiheys	3,60 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	17,7 %
– 15–64-v.	53,9 %
– yli 64-v.	28,4 %
Äidinkieli	2020
– suomenkielisiä	98,7 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,2 %
Kunnallisvero	21,50 % 90:nneksi suurin 2022
Kunnanjohtaja	Esa Jussila
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2017–2021  • Kesk.  • SDP  • Ps.  • Kok.	12 4 3 2
www.karsamaki.fi
Infobox OK

Kärsämäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Oulun Eteläisessä. Kunnassa asuu 2 506 ihmistä, ja sen pinta-ala on 701,42 km², josta 4,92 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 3,6 asukasta/km². Kärsämäen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva.

Kärsämäki on maanteiden risteyspaikka, jossa valtatiet 4 (Helsinki–Utsjoki) ja 28 (Kokkola–Kajaani) risteävät ja josta Kangasalle johtava kantatie 58 alkaa. Etäisyys läänin pääkaupunkiin Ouluun on 123 kilometriä.

Historia

Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo muun muassa Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika. Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.

Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. 5. toukokuuta 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.

Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Saloisen suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta, ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.

Luonto

Kärsämäki on Suomenselän vedenjakaja-alueen kunta. Kunnan länsi- ja pohjoispuolella levittäytyy Pohjois-Pohjanmaan lakeus, idässä alkaa Kainuu ja etelässä maisemat muuttuvat verkalleen keskisuomalaisiksi.

Kallioperä on pääasiassa porfyyrigraniittia ja kvartsidioriittia. Kallioperä on lähes kaikkialla irtainten maalajien peitossa. Yleisin maalaji on moreeni, mutta myös turvetta on paljon. Hiekkaa ja hietaa on pohjois-kaakkoisissa. Pyhäjoen laaksossa on paikoin varsin laajoja ja paksuja savi- ja hiesukerroksia. Pinnanmuodoiltaan Kärsämäki on loivapiirteistä lakeutta. Maasto kohoaa kohti kaakkoa. Korkeimmat kohoumat Saviselän kylän seudulla kohoavat aina 180m saakka.

Kunnan halki virtaa runsaskoskinen Pyhäjoki. Huomattavimpia koskia Kärsämäellä ovat 1959 valjastettu Venetpalonkoski, Vitinkoski sekä Mattilankoski. Kunnan alueella Pyhäjokeen liittyy lukuisia sivujokia, joista suurin on idästä virtaava Kärsämäenjoki. Myös Hautajoki on Kärsämäen suurimpia jokia. Kärsämäellä ei ole mainittavia järviä, ainoastaan muutama pieni suolampi.

Yli 60% Kärsämäen maa-alasta on suota. Suurimpia soita Kärsämäellä ovat Kärsämäenneva, Lauttaneva, Onkineva ja Vellihonganneva. Soita on varsinkin kunnan pohjoisosissa ojitettu viime vuosikymmeninä. Pihlajanevalta nostetaan poltto- ja kasvuturvetta.

Vuonna 2002 voimaan astuneiden aluevesirajojen muutosten jälkeen Suomen maantieteellinen keskipiste siirtyi Kärsämäen kunnan alueelle,joka myöhemmin todettiin vääräksi. Aiemmin Suomen maantieteellinen keskipiste sijaitsi 24,5 km pohjoisemmassa, Siikalatvan kunnan alueella.

Kunta

Kunnanvaltuusto

Kärsämäen kunnanvaltuustossa on 21 jäsentä. Kunta on kuulunut Keskustan vahvoihin tukialueisiin. Kunnanvaltuuston kokoonpano on seuraava: Keskustalla on 12 paikkaa, Perussuomalaisilla on 3 paikkaa, Kokoomuksella on 2 paikkaa ja Sosialidemokraateilla on 4 paikkaa.

Kunnanhallitus

Toimeenpanevana elimenä kunnan päätöksenteossa toimii kunnanhallitus, joka on valittu etupäässä valtuuston jäsenistä. Kunnanhallitukseen kuuluu Kärsämäellä seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtaja kaudella 6/2017-6/2019 on Pekka Anttila.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kärsämäen terveyskeskukseen kuuluu laboratorio, hammashoitola, neuvola, fysikaalinen kuntoutus ja vuodeosasto. Terveyskeskuksessa on lääkäri ja hammaslääkäri. Kunnassa on oma vanhainkoti, päiväkoti, sekä toimintakeskus. Lisäksi on panostettu kotihoitoon. Kärsämäen kunta on ulkoistanut sosiaali- ja terveystoimensa seitsemäksi vuodeksi Attendolle.

Koulutus

Kärsämäen kirkonkylällä on keskuskoulu nimeltään Frosteruksen koulu. Koulukeskus sisältää ala- ja yläasteen, lukion ja esikoulun. Keskuskoulun lisäksi kunnassa toimii myös kaksi kyläkoulua, Venetpalossa ja Saviselässä. Miilurannan koulu lakkautettiin vuonna 2006 ja Rannankylän koulu 2010. Haapaveden kansalaisopisto järjestää kursseja, kerhoja ja piirejä. Jokilaaksojen musiikkiopisto tarjoaa musiikin harrastajille opetusta.

Kulttuuri ja vapaa-aika

Kärsämäen paanukirkko

Kärsämäki on viime vuosina pyrkinyt profiloitumaan kulttuurikuntana. Sitä ovat edesauttaneet muun muassa sellaiset projektit ja tapahtumat, kuten kansainvälistäkin huomiota osakseen saaneet Paanukirkko, Elämäntarinafestivaali, Musiikkia Paanukirkossa - Musiikkijuhla sekä joka kesäinen ARS Kärsämäki –nykytaidenäyttely. Mielenkiintoisia käyntikohteita ovat myös Engelin kirkko, kuvataiteilija Juho Yli-Posson taidekoti Rito-Pirtti Ritomäellä sekä kuvataiteilija-muusikko Pekka Luukkosen Ateljeekoti Villa Havu. Kesäkuun alussa järjestettävät Kärsämäen Markkinat on myös jokavuotinen maakunnallinen tapahtuma.

Urheilu ja liikunta ovat perinteisesti olleet kuntalaisten sydäntä lähellä olevia asioita, mikä on pitkälti aktiivisen urheiluseuran Kärsämäen Katajan ja kunnan panostuksen tulosta. Kuntaan oltiin avaamassa 2006 uusi urheilukenttä tartaanipinnoittein ja tekonurmin varustettuna, lisäksi urheilupuiston tarjontaa lisäävät uusi hiekkakenttä, kaukalo, tenniskenttä, skeittipaikka ja välittömässä läheisyydessä sijaitseva keskuskoulun moderni liikuntahalli. Kunnassa toimii myös uimahalli. Tenniskenttiä kunnassa on urheilupuiston lisäksi myös Suomelan leirintäalueella ja Rannankoululla (kyläyhdistyksen kenttä). Luistelukenttiä ja kaukaloita on talvisin urheilupuiston lisäksi Venetpalon, Rannankylän, Saviselän ja Miilurannan kouluilla. Hiihtolatuja kunnassa on Venetpalossa, missä sijaitsee myös hiihtomaja ja varsinaiset kilpaladut (5, 3 ja 1 km), Suomelassa (1,2 km valaistu ja 12 km pitkä Hatuperän lenkki), Ruhankankaalla (6 km) sekä kaikilta kouluilta. Suunnistuskarttoja, joiden valmistamisesta ja käytöstä vastaa Kärsämäen Katajan suunnistajat, on viisi kappaletta (Kokonperä, Ruhankangas, Venetpalo, Saviselkä ja Kirkonkylä).

Kirkonkylällä on kirjasto, jolla on lainausasemat Saviselässä ja Miilurannassa. Kirjastossa järjestetään erilaisia näyttelyitä. Kunnassa on myös kotiseutumuseo ja nuorisotalo, molemmat urheilukentän vieressä, urheiluseura Katajan urheilutalo, joka on laajalti tunnettu tanssipaikka, sekä Saviselän monitoimitalo Saviselässä.

Luonnon nähtävyyksistä tärkein on kunnan eteläosissa sijaitseva Nurmesjärvi, joka on tunnettu lintuvesistö. Kärsämäkiseen luontoon voi tutustua hyvin myös Ruhankankaan luontopolulla.

Kärsämäen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla riisistä, rusinoista ja leipäjuustosta keitetty elsuupa, peruna-sianlihalaatikko läksloota ja rieska.

Elinkeinoelämä

Yritykset

Kunnan talous on pitkään perustunut maatalousyrittämiseen, mutta teollisuus on ajamassa rinnalle. Turvesuot ovat kesäisin tärkeä työllistäjä kunnan lukuisilla turvesoilla. Vuonna 2001 Kärsämäen Saviselästä löydettiin toistaiseksi Suomen ainoa hullun lehmän tauti -tapaus.

Teollisuutta ja maataloutta tärkeämpi elinkeino on kuitenkin jo pitkään ollut palvelut, joita tarjotaan paitsi kuntalaisille myös tuhansille päivittäin kunnan läpi kulkeville ohikulkijoille. Ohikulkevan matkailijan palvelut ovat parantuneet koko ajan, keväällä 2007 avattiin uusi liikekeskus, jossa on kahvila-ravintola, lahjatavaraliike, kampaamo, tilitoimisto ja Alko. Kärsämäen keskustassa on kaksi ruokakauppaa, kaksi huoltoasemaa ja kaksi kylmäasemaa, pizzeria-ravintola, asiamiesposti, kukkakauppa, digipaino-mainostoimisto, leirintäalue, lentokenttä, pankki, rautakauppa, kirpputoreja, kioski ja kahvila–konditorio. Kunnassa toimii kyläkauppa Ojalehdon kylässä.

Kunnassa toimii myös Finnsvala, joka valmistaa tekstiilituotteita ja on ainoana suomalaisena yhtiönä hyväksytty FIA:n kansainvälisen autourheiluliiton FIA 8856-2000 standardin mukaan.

Elinkeinorakenne

Kunnan suurimmat työnantajat ovat Kärsämäen kunta. Eniten työllistävä sektori on kaupan, liikenteen ja palvelujen ala, josta 45 % kuntalaisista hankkii elantonsa. Teollisuuden osuus, joka on huimasti kasvanut viimeisten kymmenien vuosien aikana, on nykyisellään vajaat 30 % ja perinteinen maa- ja metsätalouskin työllistää runsaat 20 %. Työttömyys on seudun keskitasoa eli noin 10 %.

Väestö

Kärsämäen asukasluku (1.1.2005) oli 3 091. Asukasluvultaan kunta oli suurimmillaan 1950–1960-luvuilla, jolloin kunnassa asui runsaat 4 000 henkeä. Viime vuosina muuttotappiot ovat kuitenkin pienentyneet selvästi ja välillä on koettu jopa pientä kasvua. Asukkaista noin 8 prosenttia on alle 6-vuotiaita, 7–14-vuotiaita on noin 12 prosenttia, 15–64-vuotiaita noin 60 prosenttia ja yli 64-vuotiaita 18 prosenttia. Nuorten ja lasten osuus asukasluvusta on siis Suomen keskiarvoja hieman korkeammat, samoin kuin yli 64-vuotiaidenkin osuus. Työikäisiä (15–64-vuotiaita) sen sijaan on Suomen keskiarvoja (66 %) vähemmän.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kärsämäen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			3 393
1985			3 635
1990			3 582
1995			3 539
2000			3 207
2005			3 025
2010			2 872
2015			2 658
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kärsämäellä oli 2 611 asukasta, joista 1 188 asui taajamissa, 1 407 haja-asutusalueilla ja 16 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kärsämäen taajama-aste on 45,8 %. Kärsämäen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Kärsämäen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 188 asukasta.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kärsämäellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Kärsämäen seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kärsämäen alueella toimii Iisalmen ortodoksinen seurakunta.

Kylät

• Hautajoki
• Kirkonkylä
• Miiluranta
• Ojalehto
• Alajoki
• Porkkala
• Rannankylä
• Saviselkä
• Sydänmaankylä
• Venetpalo
• Pyrrönperä
• Nurmesperä
• Kokonperä
• Hallanperä

Kuuluisia kärsämäkisiä

• Berndt Leonard Frosterus – laajalti tunnettu Kärsämäen ensimmäinen kirkkoherra, kirjailija ja pitäjän johtomiehiä.
• Aappo Luomajoki – 1800-luvun lopun suurhiihtäjä, ensimmäinen suomalainen hiihtokuningas.
• Markku Koski – entinen kansanedustaja (kesk) ja eduskunnan varapuhemies, Sievin entinen kunnanjohtaja.
• Kalevi Hemilä – poliitikko ja elinkeinoelämän vaikuttaja, kotoisin Venetpalosta.
• Veikko Kopola – ravivalmentaja
• Paula Vesala – laulaja, sanoittaja ja näyttelijä
• Matti Ristinen – näyttelijä
• Asko Hyvärinen – nykysäveltäjä ja muusikko, syntyisin Venetpalosta.
• Anja Vähäaho – kirjailija, kriitikko ja kirjoittajakouluttaja

Katso myös

• Luettelo Kärsämäen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

63°58′45″N, 025°45′30″E

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kärsämäki Antsamedia Commonsissa

• Kärsämäen kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Kärsämäen avainluvut
• Kärsämäen Kesän kotisivut
• Rentola, Liisa (toim.): Joki virtaa : Rannankylän, Alarannan, Ylärannan, Luonuanojan, Ruhankankaan, Kokonperän, Luonuanperän ja Hallanperän kylälukemisto. Kärsämäen Rannan kyläyhdistys, 1997. ISBN 952-90-8860-4.