Honkajoki
Honkajoki | |
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
![]() Honkajoen kirkko elokuussa 2017. |
|
Sijainti | 61°59′35″N, 022°15′50″E |
Maakunta | Satakunnan maakunta |
Seutukunta | Pohjois-Satakunnan seutukunta |
Kuntanumero | 099 |
Hallinnollinen keskus | Honkajoen kirkonkylä |
Perustettu | 1867 |
Kunnallisvero |
? Virhe lausekkeessa: odottamaton >-operaattori suurin 2022 [2] |
Työttömyysaste | 6,1 % (2018) [3] |
Kunnanjohtaja | Ulla Norrbo |
Kunnanvaltuusto | 17 paikkaa |
2017–2021[4] • Kesk. • Ps. • Vas. |
10 5 2 |
www.honkajoki.fi |
Honkajoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Honkajoki kuuluu Pohjois-Satakunnan seutukuntaan.[5] Kunnassa asuu 1 620 ihmistä ja sen pinta-ala on 333,05 km², josta 1,8 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 5,8 asukasta/km².
Honkajoen vaakunan suunnitteli Ahti Hammar ja se vahvistettiin vuonna 1952. [6]
Kunnan nimi oli vuoteen asti 1952 Hongonjoki.[7][8]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Honkajoen naapurikunnat ovat Isojoki, Kankaanpää, Karvia, Kauhajoki ja Siikainen.
Honkajoen merkittävin vesistö on Karvianjoki.[9] Honkajoella ei ole yhtään järveä.[10]
Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon liittyvä Natura-alue ulottuu myös Honkajoen alueelle. Kunnan muita Natura-kohteita ovat Haapakeitaan alue ja Karvianjoen kosket.[11]
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Antila
- Katko
- Lauhala
- Paasto
- Vataja
- Pappila
- Mämminmaa
- Pukara
- Perämaa
- Jyllinkoski
- Rynkäinen
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Honkajoen hallinnollinen ero Kankaanpään pitäjästä tapahtui maaliskuussa 1867. Honkajoen varhaisimmasta asutuksesta on todisteena Myllyluoman kivikautinen asuinpaikka. Alueelta on löydetty asumuksen jäännökset, jotka ovat peräisin niin sanotun Suomusjärven kulttuurin ajoilta noin 7000–4200 eaa. Kota on jälleenrakennettu Museoviraston piirustusten mukaan Jyllin leirikeskuksen läheisyyteen.[12]
Kappalainen Abraham Jaakonpoika oli 1630-luvulla ottanut viljeltäväkseen kaksi autiotilaa Ikaalisten keskustassa, läheltä silloista kirkkoa. Näistä tiloista muodostettiin sittemmin pappila, ja tässä yhteydessä myös näiden autiotilojen ulkomaat siirtyivät kirkon haltuun. Kaukaisin ulkomaa oli Honkajoella osuus Hienmaan laajoista erämaa-alueista. Tälle maa-alueelle kirkkoherra Abraham Jaakonpoika lähetti torpparin vuonna 1652 sovittuaan asiasta alueen muiden osakkaiden kanssa. Torppa kuitenkin autioitui jossain vaiheessa, mutta myöhemmin 1671 kirkkoherraksi tullut Abraham Ikalensis perusti uuden torpan, nimeltään Jokihonko, nykyisen Honkajoen keskustan alueelle. Nämä pappilan omistamat torpat olivat Honkajoen vakituisen asutuksen alku. [13]
Honkajoen puukirkon on suunnitellut aikanaan kuuluisa jalasjärveläinen kirkonrakentaja Salomon Köykkä-Köhlström ja se rakennettiin hänen johdollaan vuosina 1804–1812. Kirkko entistettiin 1960-luvulla.
Honkajoelle asutettiin viime sotien jälkeen Hiitolan siirtoväkeä. [14]
Kunnanjohtaja oli helmikuun loppuun 2016 Mauno Mäkiranta. Hän ehti toimia virassa määräaikaisena toistakymmentä vuotta. Kesäkuussa 2015 valtuustossa syntyi päätös, että tehtävä laitettiin avoimeen hakuun.[15] Äänestyksessä isojokelainen Ulla Norrbo voitti Mäkirannan.[16]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Honkajoki on ollut 2010-luvulla ns. kriisikuntien listalla heikon taloustilanteensa takia, ja sen pelastamista kuntaliitosten avulla on harkittu. Liitosselvitykset ovat jäissä odottamassa valtakunnallisia päätöksiä kuntien rahoituksesta.[17]
Vuonna 2015 kunnassa oli 731 työpaikkaa. Niistä 28% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 42% palveluissa ja 30% jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli yli yhdeksän kertaa niin suuri kuin koko maassa keskimäärin (3%), vastaavasti palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75%).[18]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Honkajoki Oy, Honkajoen Osuuspankki ja Honkasijoitus.[19]
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Honkajoella oli 1 707 asukasta, joista 739 asui taajamissa, 953 haja-asutusalueilla ja 15 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Honkajoen taajama-aste on 43,7 %.[21] Honkajoen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Honkajoen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 739 asukasta.[22]
Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Honkajoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]
- Honkajoen seurakunta (ent. Hongonjoen seurakunta, liitetään Kankaanpään seurakuntaan 2019)
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Honkajoen alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[24]
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Honkajoella toimii Hongon koulu ja Honkajoen yhteiskoulu, jossa on samassa rakennuksessa sekä yläkoulu että lukio. Viimeiset kyläkoulut lakkautettiin vuonna 2005. Kunnankirjasto on avoinna neljänä päivänä viikossa[25] Toisen asteen ammatillisia koulutuspalveluita tuottaa Satakunnan Koulutuskuntayhtymä (Sataedu). Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Pohjois-Satakunnan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (PoSa) ja erikoissairaanhoitopalvelut sekä kehitysvammaisten asuntola- ja laitospalveluita tuottaa Satakunnan Sairaanhoitopiiri.[26]
Tunnettuja honkajokelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Seppo Alahonko, everstiluutnantti
- Jouko Enkelnotko, näyttelijä ja laulaja
- Ville Heinola, jääkiekkoilija
- J. V. Kallio, raittiuskirjailija
- Jiri Mäntysalo, Kommunistinuorten puheenjohtaja
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Honkajoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa ja lampaanhöystöperunat.[27]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ 2,0 2,1 Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Viitattu 26.6.2018.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Honkajoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ http://www.satakuntaliitto.fi/kunnat
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 158. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=97&TYPE=HTML
- ↑ Seurakunnan historia Honkajoen seurakunta. Viitattu 1.3.2015.
- ↑ Kartta ahiplan.airix.fi. Viitattu 25.4.2012.
- ↑ ASIALISTA ymparisto.fi. Viitattu 27.4.2012.
- ↑ Natura 2000 -alueet – Varsinais-Suomi ja Satakunta (myös linkitetyt kuvaukset kohteista) Ympäristö. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Myllyluoman kota Suomi.fi. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Ikaalisten entisen emäpitäjän historia, s. 41. 1999.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
- ↑ Pitkän linjan kunnanjohtaja syrjään Honkajoella – tehtävä avoimeen hakuun Yle. 2015. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Honkajoen kunnanjohtaja vaihtuu Satakunnan Kansa. 2016. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Honkajoki lopettamassa kuntaliitosselvityksen Kankaanpään kanssa Yle. 16.2.2016. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Alueen Honkajoki yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 23.1.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ http://www.honkajoenkoulut.net/
- ↑ Honkajoen palvelut Honkajoku. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 35. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|