Hitolanjoki
Hitolanjoki | |
---|---|
Hitolanjokea Rekijoen myllyn luona Kiikalassa |
|
Alkulähde | Kurajärvi |
Laskupaikka | Uskelanjoki |
Maat | Suomi |
Valuma-alue | 67,91 km² |
Hitolanjoki on Uskelanjoen sivujoki Kiikalassa Salossa.
Sijainti vesistöalueella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hitolanjoki on yksi kolmesta Uskelanjoen latvahaarasta, jotka yhtyvät Kiikalan Rekijoen kylän luona Uskelanjoeksi. Kaksi muuta ovat Somerolta alkunsa saavat Rekijoki ja Terttilänjoki.[1]
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hitolanjoki saa alkunsa Kiikalan kirkonkylän luona sijainneesta, jo 1900-luvun alussa lasketusta mutta vasta 1960-luvulla lopullisesti kuivatusta Kurajärvestä, joka siitä lähtien on ollut pumppuamon avulla kuivana pidettyä viljelysmaata.[2] Tästä se virtaa ensin länteen ja sitten luoteeseen Kiikalan kirkonkylä ja Rekijoen kylien alueella kunnes yhtyy Uskelanjokeen Rekijoen kylän luona.
Sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähellä Rekijoen kylää Hitolanjoen ylittää yhdystie 2403. Lähellä joen alkupäätä Kiikalan kirkonkylän luona joen ylittää Kiikalan kirkonkylästä Hitolaan ja Vanhakylään johtavai paikallistietasoinen yhdystie Kalatie.
Sivuhaarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hitolanjokeen yhtyy pohjoisesta Kurajärveen aiemmin laskenut Satakoskenoja joka Kurajärven kuivatuksen jälkeen on johdettu järven ohi. Satakoskenojan latvahaaroja ovat Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -suojelualueelta alkunsa saavat Kultalähteenoja ja Huhdinoja sekä pääosin Natura-alueen ulkopuolella virtaava Kertomuksenoja. Lähellä Satakoskenojan suuta siihen yhtyy vielä Lammenjärvenoja.
Valuma-alueen järvet ja lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hitolanjoen valuma-alueen kaikki järvet ja runsasvetiset lähteet sijoittuvat joen valuma-alueen itäisimpään osaan, Satakoskenojan valuma-alueelle, Kolmanteen salpauselkään kuuluvan Kiikalannumen reunoille. Useat alueen järvistä ja lähteistä kuuluvat Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -suojelualueeseen.
Satakoskenojan latvahaaroista Kultalähteenoja saa alkunsa Natura-alueelle nimensä antaneen Hyyppärän harjun luona sijaitsevasta rauhoitetusta Kultalähteestä Kiikalassa.
Satakoskenojan toinen latvahaara Huhdinoja alkaa Salon ja Someron, aiemmin Kiikalan ja Somerniemen, rajalla sijaitsevasta, myös Hyyppärän harjualueen Natura-alueeseen kuuluvasta rauhoitetusta Lamminlähteestä.
Satakoskenojaan kolmas latvahaara Kertomuksenoja saa alkunsa Natura-alueen ulkopuolella Someron Kaskiston kylässä sijaitsevasta pienestä Kertomuksenjärvestä ja siihen laskee myös samassa kylässä sijaitseva Kantlampi.
Satakoskenojaan lähellä Kurajärveä yhtyvä Lammenjärvenoja[3] saa alkuna Hyyppärän harjualueella lähellä Kultalähdettä sijaitsevasta Lammenjärvestä, jonka rannalla on Kiikalan seurakunnan perustama leirikeskus.
Kiikalannummen laskujoettomista harjujärvistä Hitolanjoen valuma-alueeseen luetaan lähellä Kiikalan lentokenttää sijaitseva Kalaton eli Pitkustan Kalaton.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Halikonjoki, Uskelanjoki ja Purilanjoki (pdf) Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 25.12.2009.
- ↑ Hertzen, Erik von: Kiikalan historiallinen aika, s. 503-508. Teoksessa: Kiikalan historia. Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8.
- ↑ Päätös Nro 110/2013/2 30.5.2013. Aluehallintovirasato Etelä-Suomi. Viitattu 28.11.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Senaatinkartasto 1:21 000. IX:23. 1876. Kartta Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (jpg) (viitattu 25.12.2009)