Eurooppayhtiö
Eurooppayhtiö (SE, latinaksi Societas Europaea) on kansainvälisiä suuryrityksiä varten luotu yhtiömuoto. Se käytännössä vastaa julkista osakeyhtiötä, mutta siinä on huomioitu suuryritysten erityistarpeet.
Eurooppayhtiö on tarkoitettu korvaamaan suurten monikansallisten yritysten olemassa oleva konsernirakenne, mitä kuvastaa vaadittava minimipääoma (120 000 euroa) ja vaatimus, että perustajien on oltava oikeushenkilöitä (käytännössä osakeyhtiöitä tai osuuskuntia, ks. eurooppayhtiölaki 13.8.2004/742). Eurooppayhtiöllä kotipaikka on aina jossain yhteisövaltiossa, jonka lainsäädäntöä siihen ensisijaisesti sovelletaan.
Vuonna 2017 ainoa Suomeen rekisteröity eurooppayhtiö oli Bayer Nordic SE.[1][2] Vuoteen 2008 asti Elcoteq toimi Suomeen rekisteröitynä SE:nä.[2]
Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eurooppayhtiö voidaan muodostaa usealla eri tavalla:
- Vähintään kaksi eri EU-valtiossa olevaa yhtiötä sulautuu.
- Julkinen osakeyhtiö, jonka sääntömääräinen kotipaikka ja pääkonttori ovat EU:ssa, voidaan muuntaa eurooppayhtiöksi, jos sillä on vähintään kahden vuoden ajan ollut tytäryhtiö, joka on muun jäsenvaltion lainsäädännön alainen.
- Osakeyhtiöt, joiden sääntömääräinen kotipaikka ja pääkonttori ovat EU:ssa, voivat perustaa holding-eurooppayhtiön, jos vähintään kaksi niistä on eri jäsenvaltioiden lainsäädännön alaisia ja kahdella niistä on vähintään kahden vuoden ajan ollut tytäryhtiö tai sivuliike toisessa jäsenvaltiossa.
- Yhtiöt ja muut julkis- tai yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt, joiden kotipaikka ja pääkonttori ovat EU:ssa, voivat perustaa eurooppayhtiön merkitsemällä sen osakkeet, jos vähintään kaksi oikeushenkilöä on eri jäsenvaltioiden lainsäädännön alaisia ja kahdella niistä on vähintään kahden vuoden ajan ollut tytäryhtiö tai sivuliike toisessa jäsenvaltiossa.
- Yhtiö, jonka pääkonttori ei ole EU:ssa, voi osallistua eurooppayhtiön perustamiseen, jos kyseinen yhtiö on muodostettu jonkin EU-jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, yhtiöllä on sääntömääräinen kotipaikkansa samassa jäsenvaltiossa sekä todellinen ja jatkuva yhteys jonkin jäsenvaltion talouteen.
Toiminimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eurooppayhtiön toiminimen edellä tai jäljessä on oltava lyhenne SE. Lyhenne on sallittu vain eurooppayhtiöiden nimissä. Sama lyhenne saattaa kuitenkin esiintyä vanhojen, ennen eurooppayhtiöitä perustettujen muiden yhtiöiden nimissä, sillä niiden ei tämän vuoksi tarvitse vaihtaa nimeään.[3]
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eurooppayhtiössä on oltava henkilöstön edustus. Sen avulla henkilöstö voi vaikuttaa yhtiön päätöksiin osallistumalla esimerkiksi hallintoelinten toimintaan. Yhtiötä perustettaessa on perustettava erityinen neuvotteluryhmä. Ryhmässä ovat edustettuina eurooppayhtiön perustamisessa mukana olevien yhtiöiden, tytäryhtiöiden ja toimipaikkojen henkilöstö. Jäsenet nimetään tai valitaan kunkin jäsenmaan henkilöstön lukumäärän suhteessa.[4]
Suomessa eurooppayhtiön verotuksen toimittaa Konserniverokeskus.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eurooppayhtiölaki 13.8.2004/742
- Neuvoston asetus (EY) N:o 2157/2001 eurooppayhtiön (SE) säännöistä
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ PRH - Yritysten lukumäärät kaupparekisterissä
- ↑ 2,0 2,1 YTJ Yrityshaku
- ↑ Neuvoston asetus 2157/2001, artikla 11
- ↑ 4,0 4,1 Suojanen, Kalevi & Savolainen, Hanna: Opi oikeutta. Helsinki: KS-Kustannus Oy, 2013.
| |||||