Etelä-Pohjanmaan maakunta
Etelä-Pohjanmaan maakunta | |
---|---|
vaakuna | |
lippu |
sijainti |
Historialliset läänit |
Pohjanmaan lääni (1634–1775) Vaasan lääni (1775–1997) Länsi-Suomen lääni (1997–2009) |
Maakuntakeskus | Seinäjoki |
Maakuntajohtaja | Asko Peltola |
Kokonaispinta-ala |
13 998,89 km² 12:nneksi suurin 2017 [1] |
– maa | 13 443,50 km² |
– sisävesi | 555,39 km² |
Maakuntalaulu | Vaasan marssi |
Nimikkolajit | |
– eläin | orava |
– järvi | Lappajärvi |
– kala | siika |
– kasvi | maitohorsma |
– kivi | kärnäiitti |
– lintu | isokuovi |
Lyhenne | FI-03 |
Etelä-Pohjanmaa (ruots. Södra Österbotten) on maakunta Länsi-Suomessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus ja selvästi suurin kaupunki ja kunta on Seinäjoki. Useimmat muut kunnat luokitellaan asukastiheyden perusteella maaseutumaisiksi, vaikka osalla niistä onkin kaupunkinimitys. Etelä-Pohjanmaalle on ominaista suhteellisen tiheä asutus myös taajamien ulkopuolella. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat.
Etelä-Pohjanmaan kulttuurialueella tarkoitetaan ennen vuoden 1993 maakuntahallintouudistusta ollutta Etelä-Pohjanmaan aluetta eli nykyisen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan nykymaakunnan muodostamaa kokonaisuutta. Naapurimaakuntia ovat Pohjanmaa lännessä, Keski-Pohjanmaa koillisessa, Keski-Suomi idässä, Pirkanmaa etelässä ja Satakunta lounaassa.
Suomen historiallisista maakunnista Etelä-Pohjanmaa on valtaosaltaan osa Pohjanmaan historiallista maakuntaa yhdessä Pohjanmaan nykymaakunnan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin nykymaakuntaan kuuluvan Peräpohjolan eli Peräpohjan kanssa.
Etelä-Pohjanmaa on Suomen ainoa nykymaakunta, jossa ei sijaitse yhtään niin sanottua vanhaa kaupunkia.
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueen elinkeinoista maa- ja metsätaloudella on keskimääräistä suurempi merkitys, erityispiirteenä ovat pienyritysten suuri määrä ja niiden muodostamat alueelliset keskittymät esimerkiksi puu-, metalli- ja tekstiiliteollisuudessa.
Etelä-Pohjanmaalla on merkittävää elintarviketeollisuutta, muun muassa Atria on eteläpohjalainen yritys. Seinäjoella sijaitsee myös valtakunnallinen elintarvikealan osaamiskeskus.
Muita suurempia Etelä-Pohjanmaalla toimivia yrityksiä ovat Ruukki, Ilkka-Yhtymä ja Valio. Etelä-Pohjanmaan järviseudulla on laaja teollisen hirsitalorakentamisen keskittymä. Esimerkiksi Honkarakenne ja Finnlamelli valmistavat hirsitaloja Etelä-Pohjanmaalla.
Tapahtumia ja nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maakunnan tunnetuimpia kulttuuritapahtumia ovat Seinäjoen Provinssirock, Tangomarkkinat ja 1970-luvulla aloitetut Vauhtiajot. Lisäksi eteläpohjalaiset Spelit ylläpitävät kansanmusiikin perinnettä ja Kauhajoen Nummijärvellä järjestetään joka juhannus metallimusiikkiin keskittynyt Nummirock-festivaali. Etelä-Pohjanmaan tunnetuinta arkkitehtuuria edustavat muun muassa Alvar Aallon suunnittelemat Lakeuden risti -kirkko ja kaupungintalo. Geologisia nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Pirunpesä Jalasjärvellä ja Karijoen Susiluola, jossa on ehkä säilynyt merkkejä jääkautta aikaisemmasta ihmisasutuksesta. Muita merkittäviä nähtävyyksiä on Lapualla sijaitseva tuomiokirkko joka kuuluu Lapuan hiippakuntaan sekä Lapualla sijaitseva Simpsiön vuori.
Suosittuja matkailukohteita Etelä-Pohjanmaalla ovat Kauhavalla sijaitseva Powerpark-huvipuisto, Suomen toiseksi suurin eläintarha Ähtärin eläinpuisto, Lappajärven kraatterijärvi ja Veljekset Keskinen Oy -kyläkauppa, joka on Helsingin Stockmannin jälkeen myynniltään Suomen toiseksi suurin tavaratalo.lähde?
Liikunta ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Pohjanmaalta on tullut valtakunnallisesti tunnettuja urheilijoita, myös pienemmiltä paikkakunnilta. Esimerkiksi 2010-luvun urheilijoista Seinäjoen Seudun Urheilijoita edustava keihäänheittäjä Tero Pitkämäki on kotoisin Ilmajoelta. Etelä-Pohjanmaan eräs keskeinen urheilu- ja liikuntainstituutti on Kuortaneen urheiluopisto, jonka läheisyydessä on myös Kuortaneen urheilulukio.
Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on 17 kuntaa, joista kahdeksan on kaupunkeja.
Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seutukunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Pohjanmaan maakunta jakautuu neljään seutukuntaan.
Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaalla sijaitsi 47 taajamaa.[2] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.
# | Taajama | Kunta | Väkiluku (31.12.2017)[3] |
---|---|---|---|
1 | Seinäjoen keskustaajama | Seinäjoki | 49 992 |
2 | Ilmajoki-Kurikka | Kurikka 6 765 Ilmajoki 6 724 |
13 489 |
3 | Lapuan keskustaajama | Lapua | 10 674 |
4 | Kauhajoen keskustaajama | Kauhajoki | 8 698 |
5 | Kauhavan keskustaajama | Kauhava | 5 509 |
6 | Alajärven keskustaajama | Alajärvi | 5 111 |
7 | Alavuden keskustaajama | Alavus | 3 973 |
8 | Ähtärin keskustaajama | Ähtäri | 3 423 |
9 | Jalasjärven kirkonkylä | Kurikka | 3 311 |
10 | Teuvan kirkonkylä | Teuva | 2 778 |
Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Etelä-Pohjanmaan maakunnan kuntien vaakunat
- Etelä-Pohjanmaan urheiluseurat
- Luettelo Etelä-Pohjanmaan kansakouluista
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.12.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|