Elokuvatuottaja
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Pitkä artikkeli, muttei yhtään lähdettä. |
Elokuvatuottaja on usein päävastuussa elokuvasta, mutta toimenkuva vaihtelee hyvin paljon riippuen siitä millainen tuotanto on kyseessä. Käsitteellisesti tuottajan toimi on laaja-alaisin toimenkuva audiovisuaalisella alalla. Yhteistä eri tuotantoalueiden tuottajille on, että heillä on useimmiten ylin päätösvalta tuotannon operatiivisen toiminnan ja sisällöllisen kokonaisuuden suhteen. Tuottaja aloittaa ja lopettaa tuotannon eli toisin sanoen hänellä on päätösvaltaa siihen, mitä tuotantoja toteutuu ja mitä ei. Tuottaja on vastuussa tuotannon rahoittajille, yhteistuottajille sekä tietenkin katsojille. Tästä syystä muun muassa ns. ”final cut” eli oikeus julkistettavaan leikkaukseen kuuluu aina tuottajalle.
Tuottaja ja elokuvatuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvan idea voi tulla periaatteessa keneltä tahansa ja miten tahansa, ohjaajalta, käsikirjoittajalta, työryhmältä tai vaikka sanomalehdestä, mutta päätöksen idean kehittämisestä tuotannoksi ja lopulta tuotannon aloittamisesta tekee tuottaja.
Lopullinen käsikirjoitus valmistuu aina yhteistyössä tuottajan, käsikirjoittajan ja ohjaajan kanssa. Tosin eri vaiheissa ryhmän kokoonpano voi vaihdella, mutta tuottaja on mukana loppuun asti. Tuottajan rooli käsikirjoitustyössä vaihtelee tuottajakohtaisesti. Jotkut tuottajat pyrkivät vaikuttamaan tuotantoprosessiin lukemalla tekstiversioita ja kommentoimalla niitä, toiset taas saattavat hyvinkin tarkkaan haluta sanella tuotannon suunnan ja jopa osallistua itse kirjoittamiseen. Tärkeintä käsikirjoituksen tuottamisessa elokuvaksi on hyvä yhteistyö ja vahva luottamus osapuolten välillä. Tehtävien jako tuotantotiimiläisten kesken ja yhteisen tavoitteen saavuttaminen ovat tuottajan tärkeimpiä tehtäviä. Tuottajan apuna ovat tuotantotoimiston työntekijät, esim. tuotantopäällikkö ja tuotantokoordinaattori.
Käsikirjoitusvaiheen aikana ja sen jälkeen tuottaja keskittyy resurssien luomiseen tuotannon käyttöön. Tämä tarkoittaa budjetointia, rahoituksen hankkimista, työryhmän avaintekijöiden rekrytoimista ja erilaisten tuotantosopimusten, kuten sponsorointi-, levitys-, esitys- ja yhteistyösopimusten neuvottelemista ja laatimista. Ennakkosuunnitteluvaiheessa tuottaja valvoo luovan ryhmän työtä ja elokuvan sisällön kehittymistä sekä suunnittelee resurssien käyttöä.
Elokuvan kuvausten aikana tuottajan työtehtävät vaihtelevat hieman. Itse kuvauksia yleensä valvoo ja johtaa tuotantopäällikkö, joka myös tiiviisti raportoi kuvausten kulusta tuottajalle. Tuottaja voi samaan aikaan keskittyä muun muassa elokuvan markkinointiin ja esimerkiksi kansainvälisten levityssopimusten tekemiseen. Tiedottaminen eli yhteydenpito tiedotusvälineisiin kuuluu tärkeänä osana elokuvan tuotantoon. Mediaa varten järjestetään tiedotusvälineiden vierailuja kuvauspaikoille, luodaan tiedotteita ja tuotetaan erilaista materiaalia.
Elokuvan jälkituotantovaiheessa markkinointi korostuu. Sponsorisopimukset saattavat velvoittaa tuottajaa tuottamaan itse elokuvan rinnalla yhteistyöspotteja eli mainoksia, joissa sekä elokuva että yhteistyökumppanit saavat näkyvyyttä. Samalla tuottaja myös valvoo elokuvan jälkitöiden etenemistä ja elokuvan kokonaisuuden kehittymistä. Tuottaja saattaa jopa päivittäin käydä leikkaamossa tai äänistudiolla katsastamassa yksityiskohtaisesti töiden etenemistä.
Eri elokuvalajien, kuten dokumentti- ja lyhytelokuvien kohdalla tuottajan tehtävien painopisteet saattavat hieman vaihdella, esimerkiksi markkinointiosuuksien suhteen. Tuottamisen työkokonaisuudet toteutuvat kuitenkin kaikissa tapauksissa. Pitkän fiktioelokuvan tekemisessä kaupallisuus ja katsojakokemus vaikuttavat tuottajan ja ohjaajan suhteeseen, kun taas esimerkiksi dokumenttielokuvan tuotannossa voi korostua ohjaajan taiteellinen näkemys.
Tuottaja on se tekijä, joka on pisimpään kiinni elokuvan tuotannossa. Hänen aktiivisuhteensa elokuvaan voi pysyä yllä jopa vuosia, mikäli elokuva esimerkiksi menestyy kansainvälisesti. Tuottajalle myös yleensä jää suurin osa elokuvan tekijänoikeuksista eli sen taloudellisista ja taiteellisista hyödyntämisoikeuksista. Tällöin hän ikään kuin ”omistaa” elokuvan.
Koska tuottaja vastaa elokuvasta rahoittajille ja yhteistyökumppaneille, hän myös päättää sen valmistumisesta ja lopullisesta muodosta. Tämä ei tarkoita, että tuottaja leikkaisi elokuvan uudelleen tai ”jyräisi” leikkaajan tai ohjaajan näkemykset päätöstensä alle, vaan sitä, että tuottaja asettaa rajat, joissa elokuvan tulee valmistua (ns. ”final cut” -oikeus). Esimerkiksi leikkauspäiviin budjetoidut palkkavarat asettavat leikkaukselle ohjeelliset ajalliset puitteet.
Tuottaja ja TV-viihdetuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Televisiotuotannon puolella tuottajan rooli on huomattavan korostunut verrattuna esimerkiksi elokuvatuotantoon verrattuna. Kaupallisuus ja katsojakokemuksellisuus korostuvat varsinkin mainosrahoitteisen televisioviihteen puolella ja se asettaa tuottajan huomattavasti vahvempaan rooliin kuin esimerkiksi televisio-ohjaajan. Tuottaja vastaa ohjelmien kokonaiskonseptien luomisesta tai formaattien kohdalla hankkimisesta sekä niiden kehittämisestä.
Televisiodraama on hyvin lähellä elokuvatuotantoa, mutta tuottajan rooli korostuu myös tässä. Elokuvatuotantoon verrattuna teelvisiodraaman tekemisessä on ainakin se ero, että tuotantopäätökset tehdään paljon nopeammin ja rahoittajia on yleensä huomattavasti vähemmän. Tämä korostaa tuottajan roolia juuri sarjan sisällön suunnittelussa eli käsikirjoittamisessa ja konseptisuunnittelussa. Itse ideat ja ensimmäiset käsikirjoitusversiot voivat tulla mistä tahansa suunnasta, ohjaajalta, käsikirjoittajalta, pöytälaatikkokirjoittajalta, jne.
Televisioviihde on käytännössä kokonaan tuottajavetoista tuotantoa, jossa esimerkiksi ohjaajan rooli saattaa olla huomattavankin pieni. Nykyaikaisen viihdetuotannon tuottajan toimenkuvaan kuuluu itse ohjelmatuotannon lisäksi useasti monimediallisen kokonaisuuden luominen ja kehittäminen. Siinä missä viihdeohjelmien kohdalla ohjaajan rooli pienenee, niin tilalle voi nousta sellaisia toimenkuvia kuin juontaja, toimittaja ja showisäntä/emäntä, joiden kanssa tuottaja työskentelee tuotannon sisällön kehittämiseksi ja ohjelman ilmeen ja kokonaisuuden luomiseksi.
Tuottaja ja amatöörituotannot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harrastajatuotannoissa tuottajan titteli lankeaa yleensä sille, joka maksaa tai hankkii maksuvälineitä eniten tuotannolle. Kameran omistajaa voi hyvällä syyllä kutsua tuottajaksi, mikäli hän antaa kameransa korvauksetta tuotannon käyttöön.
Tosin myös harrastetuotannoissa kannattaa huomioida se, että tuottajan titteli saattaa tuoda ja tuokin käytännössä myös mukanaan vastuuta eri asioista. Koska tuottaja on tuotannon ylintä päätösvaltaa käyttävä tekijä, on hänellä myös suurin vastuu asioista. Kuvausten aiheuttamat vahingot omaisuudelle tai ihmisille, tekijänoikeusasiat ja erilaiset luvat tai luvattomuudet ovat viime kädessä tuottajan vastuulla.
