Eero Salmelainen
Erik Rudbeck (kirjailijanimeltään Eero Salmelainen) (17. huhtikuuta 1830 Iisalmi – 29. kesäkuuta 1867 Kuopio) oli suomalainen kansanrunouden tutkija, kirjailija, lehtimies ja suomentaja.
Rudbeckin vanhemmat olivat Iisalmen kihlakunnan henkikirjuri Anders Rudbäck (k. 1835) ja Maria Sofia Crohns. Hän kävi Kuopion ylä-alkeiskoulun vuosina 1840-1846 ja sen jälkeen Kuopion lukion, josta hän pääsi ylioppilaaksi 1849. Keisari Nikolai I:n kuoltua Rudbeck piti hautajaisissa puheen, joka oli Helsingin yliopiston historian ensimmäinen suomenkielinen. Myöhemmin puhe painettiin. Rudbeck valmistui filosofian kandidaatiksi 1856 ja maisteriksi 1857. Opiskeluvuosinaan hän teki vuonna 1850 kansanrunouden keruumatkan yhdessä Albin Rothmanin kanssa, ja tällöin hän kiinnostui kansansatujen keräämisestä ja tutkimisesta.
Kun Rudbeckin suomalaisen kansanrunon kerrontamuotoa käsitellyt väitöskirja Om Finnarnes Folkdikt i obunden berättande form (1857) hylättiin muotoseikkojen takia, hän lähti Helsingistä Kuopioon, jossa hän toimi Kuopion lukion ja tyttökoulun opettajana jatkaen kuitenkin samalla kansansatukokoelmiensa toimittamista. Rudbeck kärsi viimeisinä vuosinaan alkoholiongelmasta.
Rudbeck julkaisi teoksen Suomen kansan satuja ja tarinoita (1852–66, uusi kuvitettu ja korjattu painos 1920).
Rudbeckille on pystytetty Köyhän nauris-niminen muistomerkki Iisalmen Kirman kylään. Hänen hautansa on Kuopion vanhalla hautausmaalla.
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suru-Puhe, jonka Korkeasti-Wainajan Hänen Keisarillisen Majesteettinsa ensimmäisen Nikolain muistohon Suomen Yli-opiston puolesta 28 päivänä Huhtikuussa 1855 lausui Erik Rudbeck, Historiallis-kielitieteellinen oppilas (Helsingissä, J.C.Frenkelin kirjapainossa.)
tekijänimellä Eero Salmelainen
- Dankbare Fuchs und andere finnische Volksmärchen nach Eero Salmelainen
- Finska folksagor
- Ilvola : kokoelma suomalaisia eläinsatuja
- Pääskyisen pakinat kertomia kiehkurainen : suomen kieltä oppivaisten hyödyksi
- Pyhä hauta eli kristittyin sotaretket Palestiinan maahan Vapahtajan haudan pelastamiseksi 1861
- Ruhtinas ja metsävartia 1862
- Suomalaisia eläinsatuja
- Suomen kansan satuja ja tarinoita
- Vähäinen sana-kirja etenki Pääskyisen pakinoihin 1861
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vapaasti ladattavia Eero Salmelaisen (Erik Rudbeckin) e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
- Kotivuori, Yrjö: Eero Salmelainen. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- Klaus Castren: Rudbäck-suku Genos 60(1989)
- Parkkinen.org: Eero Salmelainen