Asemakaava

Porin asemakaava vuodelta 1852.

Asemakaava on maankäytön suunnittelussa eli kaavoituksessa yksityiskohtaisin kaava. Asemakaavassa keskitytään johonkin kunnan osaan. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen ja siten luodaan perusta maanomistajien ja kunnan välisten suhteiden muotoutumiselle. Kunnan yleiskaava ohjaa asemakaavojen laadintaa. Vanhoissa teksteissä käytetään sanaa asemakartta.

Asemakaavan merkinnät

Asemakaavan laadinnassa otetaan huomioon kunnan kehitys ja ajanmukaisuus. Siinä määritellään yksityiskohtaisesti tietyn alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan rakentamista. Siinä esitetään yleensä rakennusten muoto ja sijoittuminen, leikkipaikkojen ja pysäköintialueiden sijainti ja mitoitus, kerrosala, rakennustapaa koskien esimerkiksi julkisivumateriaalit, ääneneristysmääräykset, väestönsuojelutapa ja tontin huleveden käyttö. Kaavamerkinnät on määritelty Suomen rakentamismääräyskokoelmassa, mutta asemakaavalla pyritään määräämään vain välittömästi maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä. Kaavaan merkitään myös tonttien tehokkuusluku.

Asemakaavassa voidaan määrittää ja määrätä alueen suojelukohteet.

Asemakaavan hyväksyminen

Keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa voi olla laadittu satojakin asemakaavoja. Kaavan hyväksymisen jälkeen alue on rakennuskiellossa, kunnes kaava on saanut lainvoiman.

Uuden asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto, vähäisen muutoksen voi hyväksyä kunnanhallitus tai lautakunta.

Vuosittainen kaavoituskatsaus

Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista kaava-asioista. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet, sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.

Lähteet

• Ekroos - Kumpula - Kuusiniemi - Vihervuori: Ympäristöoikeuden pääpiirteet. Juva: WSOYpro, 2010. ISBN 9789510361283.

Aiheesta muualla

• Kaavamerkinnät
• Rakennusperinto.fi - Kaavoitus ja suojelu