Alkoholivero
Alkoholi- ja alkoholijuomavero on Suomessa alkoholijuomista perittävä välillinen kulutusvero.[1] Veron maksaa tuotteen valmistaja tai myyjä, joka lisää veron osuuden tuotteen hintoihin. Alkoholijuomista maksetaan lisäksi pakkausveroa. Alkoholivero maksetaan alkoholituotteista, kuten oluesta, viinistä, viinasta ja likööreistä. Veroa maksetaan tuotteen etyylialkoholipitoisuuden (EtOH) tai juomamäärän mukaan.
Yksityisesti vain omaan käyttöön käymisellä valmistetuista oluista ja viineistä ei makseta alkoholiveroa. EU:n ulkopuolelta saapuvien matkustajien tuomisille on määrällisiä rajoituksia, joista määrätään valmisteverotuslaissa.[2] Pienet olutpanimot voivat saada verosta alennusta.
Alkoholivero Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1932 perustettiin Oy Alkoholiliike, jolla pyrittiin estämään laiton alkoholikauppa ja keräämään valtiolle tuloja. Vuonna 1969 väkijuomalaki korvattiin alkoholi- sekä keskiolutlailla.[3]
Nykyisin alkoholi- ja alkoholijuomaverotus on harmonisoitu Euroopan unionissa. Suomessa vero perustuu lakiin alkoholi- ja alkoholijuomaverosta.[1]
Alkoholiveroa on kerätty vuosittain seuraavasti (miljoonaa euroa, vuosi suluissa) (1990): 813 M€, (1995): 1 196 M€, (2000): 1 239 M€, (2001): 1 295 M€, (2002): 1 348 M€, (2003): 1 363 M€, (2004): 1 030 M€ ja (2005) 972 M€.[4] Toteutuneet verotulot olivat vuonna 2011 1 281 M€,[5] vuonna 2012 1 381 M€ ja vuonna 2013 1 336 M€.[6] Vuonna 2014 alkoholiveron tuotto oli 1 381 M€[7].
Suomen alkoholiveroja korotettiin viimeksi 1. tammikuuta 2014. Oluen, siiderin ja long drink -juomien verotusta kiristettiin 8,2 prosenttia, viinien 8,6 prosenttia ja väkevien 5,3 prosenttia.
Alkoholipitoisuuden mukaan verotettavat juomat (1.1.2021 lähtien)[8]:
| Tuoteryhmä | Etyylialkoholipitoisuus (EtOH tilavuus -%) | Vero (senttiä/cl EtOH) |
|---|---|---|
| Olut | 0,5–2,8 | 24,75 |
| yli 2,8 | 38,05 | |
| Etyylialkoholi, tullitariffin nimikkeeseen 2208 kuuluvat tuotteet | 1,2–2,8 | 30,90 |
| yli 2,8 | 50,35 | |
| Etyylialkoholi, muut | 50,35 |
Juoman kokonaistilavuuden verotettavat juomat:
| Tuoteryhmä | Etyylialkoholipitoisuus (EtOH tilavuus -%) | Vero (senttiä/juomalitra) |
|---|---|---|
| Viinit ja muut käymisteitse valmistetut alkoholijuomat | 1,2–2,8 | 36,00 |
| 2,8–5,5 | 198,00 | |
| 5,5–8,0 | 278,00 | |
| 8,0–15 | 421,00 | |
| Viinit | 15–18 | 421,00 |
| Välituotteet | 1,2–15 | 501,00 |
| 15–22 | 771,00 |
Muutokset verotuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkoholin tuontimäärärajoitukset EU-maista poistuivat 1. tammikuuta 2004 ja Viro liittyi EU:iin 1. toukokuuta 2004. Väkevien alkoholijuomien hintaero Suomen ja Viron välillä oli 60 %. Siksi maaliskuussa 2004 eduskunta laski väkevien alkoholiveroa 44 %, oluiden 32 % ja viinin 10 %.[9][10][11]
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden mukaan oluen kulutus oli 475 litraa ja oluen tuonti 35 litraa vuonna 2005. Teollisuus katsoi veronlaskun oikeaksi toimeksi. Koska oluen hinnasta veroa oli yhä 50 %, panimoteollisuus vaati oluen veron uutta laskua.[12]
Vuoden 2004 veronalennuksen jälkeen alkoholiveroa on nostettu kuudesti. Veroja on korotettu vuonna 2019, 2018, 2014, 2012, 2009 ja 2008:
- Vuoden 2008 alussa veroa nostettiin oluella, viinillä ja ns. välituotteilla 10 prosenttia ja väkevillä juomilla 15 prosenttia.[13] Samana vuonna Viro korotti alkoholiveroaan 30 %.[14]
- Vuoden 2009 alussa alkoholiveroa korotettiin 10 %.[15] 1. lokakuuta 2009 alkoholivero nousi uudelleen 10 %.[16]
- Vuoden 2012 alussa oluen ja mietojen alkoholijuomien valmistevero nousi noin 15 prosenttia. Alkossa myytävien viinien ja väkevien valmistevero nousi 10 prosenttia.[17][15]
- Vuoden 2021 alussa alkoholijuomien verotusta korotettiin yhteensä 50 miljoonalla eurolla. Keskimääräinen korotus oli noin 5 %, mutta erityisesti veronkorotus kohdistui matala-alkoholillisiin tuotteisiin.[18]
Keväällä 2013 suunniteltiin alkoholiveron nostamista vuodelle 2014. Mietojen alkoholijuomien vero olisi noussut 15 % ja muiden 10 %.[19] Syksyllä 2013 hallitus päätti kuitenkin lieventää korotusta Viron viinarallin hillitsemiseksi. Alkuvuodesta 2014 voimaan tulleiden korotusten jälkeen väkevien alkoholijuomien hinta nousi 2,2 %, oluen ja viinin hinta 2–2,5 %, ja välituotteiden, kuten väkevien viinien, hinta 3,7 %.[20]
Sipilän hallitus korotti alkoholiveroa kahteen kertaan. Ensimmäinen noin 10 % korotus tehtiin 2018, ja se nosti hintoja noin 5 %. Vuoden 2019 alussa uuden alkoholilain tultua voimaan tehtiin toinen korotus, joka oli keskimäärin 2,5 % ja painottuin etenkin viineihin.[21]
Alkoholivero ja kansanterveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansanterveyslaitos piti alkoholiveron laskua vuonna 2004 katastrofina. KTL:n tutkijoiden mukaan alkoholin hinnan lasku lisäsi sen kulutusta ja alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja. Vuonna 2003 alkoholisyihin kuoli 1 016 miestä ja 267 naista.[22] Vuonna 2005 alkoholisyihin kuoli 1 309 miestä ja 355 naista. Vuonna 2005 alkoholisyyt olivat yleisin 15–65-vuotiaiden miesten kuolinsyy.[23]
Vuonna 2004 suomalaiset kuluttivat keskimäärin 10,3 litraa sataprosenttista alkoholia, mikä oli lähes 10 prosenttia aiempaa vuotta enemmän. Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuoli vuonna 2004 yhteensä 1 860 henkilöä (300 ihmistä enemmän kuin 2003). Maksakirroosikuolemat lisääntyivät 30 % ja alkoholimyrkytyskuolemat 20 %. Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla kirjattiin noin 36 500 alkoholiin liittyvää hoitojaksoa, mikä oli yli 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2003.[24] Noin puolet työterveyslääkäreistä ja -hoitajista arvioi, että alkoholinkulutus ja sairauspoissaolot lisääntyivät alkoholiveron alentamisen vuoksi. Veron lasku on lisännyt mielenterveysongelmia, lääkkeiden käyttöä, onnettomuuksia ja sairauseläkkeitä.[25] Nykyään alkoholi tappaa enemmän miehiä kuin sydäntaudit. Asiantuntijat vaativat vuosina 2004–2006 alkoholiveron nostamista terveyshaittojen rajoittamiseksi.
Vuonna 2011 suomalaiset joivat keskimäärin 10,1 litraa sataprosenttista alkoholia.[26]
Alkoholin tilaaminen ulkomailta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksityishenkilö voi tilata ulkomailta alkoholia omaan käyttöönsä. Mikäli myyjä järjestää toimituksen Suomeen, katsotaan myyjän olevan verovelvollinen tilauksen suhteen. Mikäli toimituksen järjestää asiakas itse on hän tällöin myös verovelvollinen.[27]
Suomessa alkoholilakia on perinteisesti tulkittu niin, että alkoholin etäosto on sallittu, mutta etämyynti kielletty rikoksena. Vuonna 2009 Euroopan unionin tuomioistuin päätti ruotsalaisessa ns. Rosengren-jutussa, että Ruotsin vastaava etäkauppakielto rajoitti tuontia EU:n perussopimuksen vapaan liikkuvuuden vastaisesti. Suomessa vastaava juttu oli ns. Alkotaxi-tapaus, palvelu, jossa asiakkaat tilasivat ja maksoivat juomansa etukäteen liikkeen internetsivuilla ja ne toimitettiin ulkomailta kotiovelle. Helsingin hovioikeus päätti keväällä 2014 viedä tapauksen EU:n tuomioistuimen ratkaistavaksi.[28]
Nykyisin etämyynti on sallittu ja myyjä on verovelvollinen. Ns. etäostossa tilaaja on verovelvollinen. Etäosto tarkoittaa, että tilaaja hoitaa kuljetuksen, esimerkiksi hakemalla tuotteet itse tai hankkimalla kolmannen osapuolen kuljetuksen.[29]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 1,0 1,1 Laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta Finlex.
- ↑ Valmisteverotuslaki Finlex.
- ↑ Joensuun yliopiston verkkojulkaisut, Vaarala, Jari, Alkoholin vähittäiskulutuksen rakenteen kehittyminen viinikampanjasta alkoholiveron laskuun 1958-2004
- ↑ Suomen verot 1990-2005 Tilastokeskus,1.3.2006
- ↑ Valtion talousarvioesitykset: Talousarvioesitys 2013 17.9.2012. Valtiovarainministeriö. Viitattu 8.11.2012.
- ↑ Lassila, Anni: Mara: Alkoholivero jäi lähes 100 miljoonaa tavoitteesta Hs.fi. 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.
- ↑ https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/
- ↑ Alkoholi- ja alkoholijuomaverotaulukko vero.fi. Viitattu 29.4.2021.
- ↑ Alkoholivero laskee maaliskuun alussa Finfood 27.02.2004
- ↑ Suomi laskee alkoholiveroa Yle 2003
- ↑ Alkoholiveron alennukset voimaan 1.3.2004 Valtiovarainministeriö, Tiedote 138/2003.
- ↑ Tilastot, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus
- ↑ Alkoholivero nousee odotetusti HS.fi. 16.11.2007. Viitattu 5.3.2014.
- ↑ Alkoholi ja tupakka kallistuvat Virossa ensi vuonna Helsingin Sanomat 25.5.2007.
- ↑ 15,0 15,1 Alkoholivero Panimoliitto.
- ↑ Alkoholivero nousee kymmenellä prosentilla lokakuun alussa Valtiovarainministeriö, Tiedote 62/2009.
- ↑ Näin nousee Pirkka-oluen hinta Taloussanomat 27.12.2011.
- ↑ Alkoholivero nousi 2021 keskimäärin 5 prosenttia Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry. Viitattu 29.4.2021.
- ↑ EU:n kirein alkoholivero kiristyy yhä – Näin korotus jakautuu Aamulehti. 23.6.2013. Viitattu 11.1.2014.
- ↑ Alkoholiveron korotus kutistui puoleen MTV. 1.10.2013. Viitattu 11.1.2014.
- ↑ Viron alkoholiveron lasku oli karvas yllätys hallitusneuvotteluihin: Suomessa pohditaan uusia veronkorotuksia Helsingin Sanomat. 28.5.2019.
- ↑ Alkoholikuolemat Tilastokeskus 2.11.2004
- ↑ Alkoholikuolemat Tilastokeskus 31.10.2006
- ↑ Päihdetilastollinen vuosikirja 2005: Alkoholin lisääntynyt kulutus sairastuttaa keski-ikäisiä, Stakes 9.12.2005
- ↑ Alkoholivero vaikuttaa työelämässä Mediuutiset 21.11.2006
- ↑ Päihdetilastollinen vuosikirja 2012 (pdf) 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 5.3.2014.
- ↑ Yle Kuningaskuluttaja, viitattu 15.4.2010
- ↑ Viinan nettikauppa unionin tuomioistuimeen - Alkon monopoli horjuu 6.4.2014. Verkkouutiset.fi.
- ↑ Ole tarkkana, kun tilaat viiniä ulkomaisesta nettikaupasta Taloussanomat.