Albert Gyllenbögel
Axel Verner Albert Gyllenbögel (10. elokuuta 1891 Kauhajoki – 4. huhtikuuta 1953 Helsinki)[1][2] oli lehtori, joka sai ensimmäisenä Suomessa yliopettajan arvonimen, vuonna 1947.[3]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gyllenbögel tuli ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1910 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1913. Opettajanuransa hän aloitti Hämeenlinnassa venäjän, saksan ja latinan opettajana. Suomen sisällissotaan Gyllenbögel osallistui kompanianpäällikkönä Hans Kalmin joukoissa, haavoittuen taisteluissa. Sodan jälkeen 1918–1919 hän toimi Hämeenlinnan suojeluskunnan päällikkönä ja palveli samalla lääninhallituksessa. 1921–1922 Gyllenbögel toimi Suomen Moskovan-suurlähetystön palveluksessa. Helsingissä Gyllenbögel työskenteli usean eri koulun suomenkielen opettajana, vuodesta 1927 vanhempana lehtorina ruotsalaisessa tyttölyseossa.[4][5]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- M. Airio, Hannes Axelsson, Albert Gyllenbögel, Aleksi A. Ilmonen: Gymnasialuppgifter i finska. Helsinfors 1928, Söderström Co, 96 s.
- M. Airio, Albert Gyllenbögel, A. A. Ilmonen: Gymnasialuppgifter i finska II. Helsingfors 1929, 95 s. Uusia painoksia 1938, 1943, 1948, 1955, 1960, 1964, 1970.
- Albert Gyllenbögel, Aleksi A. Ilmonen: Gymnasialuppgifter i finska III. Helsingfors 1931, Söderström Co, 111 s. Uusia painoksia 1945, 1950.
- Alfred Gyllenbögel (suom.): Thure Svedlin, Taalintehtaan rautaruukki ja sen isännät 1686–1936. Helsinki 1936, Oy Taalintehdas, 434 s.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kauhajokelaisia kirjoittajia (Viitattu 16.7.2020)
- ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 8.4.1953, s. 2.
- ↑ Aho, Seppo: Valtionhoitajan ja tasavallan presidenttien 1918–2005 myöntämät arvonimet, s. 292. Alavus: Aholis Oy, 2006. ISBN 952-91-9535-4.
- ↑ Leht. Albert Gyllenbögel 50-vuotias. Helsingin Sanomat, 10.8.1941, s. 8.
- ↑ 60-vuotiaita. Helsingin Sanomat, 10.8.1951, s. 6.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yliopettaja Albert Gyllenbögelin ruumiinsunaus. Helsingin Sanomat, 10.4.1953, s. 7.