Alajärvi

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muista merkityksistä katso Alajärvi (täsmennyssivu).
Alajärvi
Alajärvi.vaakuna.png Alajärvi.sijainti.suomi.2009.png

vaakuna

sijainti

Alajärven kirkko
Alajärven kirkko
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Järviseudun seutukunta
Kuntanumero 005
Hallinnollinen keskus Alajärven keskustaajama
Perustettu 1869
– kaupungiksi 1986
Kuntaliitokset Lehtimäki (2009)
Kokonaispinta-ala 1 056,75 km²
110:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 008,77 km²
– sisävesi 47,98 km²
Väkiluku 9 270
107:nneksi suurin 30.6.2022 [2]
väestötiheys 9,19 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 17,4 %
– 15–64-v. 54,3 %
– yli 64-v. 28,3 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 96,8 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,0 %
Kunnallisvero 21,75 %
64:nneksi suurin 2022 [5]
Työttömyysaste 13,0 % (2015)
Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • Sin.
 • KD
 • SDP
 • Vas.

19
6
3
3
2
1
1
www.alajarvi.fi
Maxiale-kauppakeskus.
Alajärven palolaitos.

Alajärvi on Suomen kaupunki Etelä-Pohjanmaalla. Kaupungin väkiluku on 9 270 (2022-06-3030. kesäkuuta 2022)[2] ja pinta-ala 1 056,75 km² (2022-01-011. tammikuuta 2022), josta 1 008,77 km² maata ja 47,98 km² sisävesiä.[1] Alajärven kunta perustettiin vuonna 1868 ja se sai kaupunkinimityksen 1986. Lehtimäen kunta liitettiin Alajärveen 2009. Alajärven naapurikunnat ovat Alavus, Kuortane, Kyyjärvi, Lappajärvi, Lapua, Perho, Soini, Vimpeli ja Ähtäri. Alajärvi on osa Järviseudun seutukuntaa. Alajärvi on Järviseudun ainoa kaupunki.

Kaupungin suurin järvi on Ähtävänjoen vesistöön kuuluva Alajärvi, jonka rannalla kaupungin keskustaajama sijaitsee.

Alajärvi on tunnettu myös urheiluseura Alajärven Ankkureista.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alajärvi on Pohjanmaan järviseudun suurin kunta, sekä sen ainoa kaupunki. Pitäjän luonnonoloissa on suuria alueellisia eroja. Pitkänomainen kaupunki ulottuu Suomenselän vedenjakaja-alueelta lähes Etelä-Pohjanmaan lakeudelle asti. Alajärven maisemia luonnehtivat laajat suot sekä useat pienet järvet ja joet.[7]

Alajärven kallioperä on kivilajikoostumukseltaan varsin kirjava. Tärkeimmät kivilajit ovat graniitti, kiillegneissiä, amfiboliittia, uraliittiporfyriittia, pegmatiittigraniitti, kvartsi- ja granodioriittia ja palgioklaasigneissi.[8] Vimpelin vastaisella rajalla on lähes kymmenen kilometriä pitkä kalkkikivivyöhyke. Esiintymä on pääosin väriltään harmaata dolomiittikalkkia, joka soveltuu erinomaisesti maatalouskalkiksi.[7] Kallioperä pistää kuitenkin vain harvoin esiin maalajien alta.[8]

Yleisin maalaji on moreeni, joka on Lehtimäen kylän alueella paikoin hyvinkin hedelmällistä. Kaupungin ainoa harjujakso on Lappajärven etelärannalta Töysään suuntautuva, katkonainen Lehtimäenharju. Järvien ja jokien rannoilla on paikoin laajoja hieta- ja hiesusavikoita. Turvetta on paljon erityisesti kaupungin itäosassa.[7][8]

Pinnanmuodot ovat vaihtelevat. Suomenselän alueella kaupungin itäosissa maasto on varsin mäkistä. Kaupungin korkein huippu on Suokonmäki, joka kohoaa 234 metriin.[8] Kaupungin toiseksi suurin huippu, Möksy kohoaa 209 metriin. Muita yli 150 metrin korkeuteen kohoavia ja selvästi ympäristöstään erottuvia kohoumia ovat mm. Teerinevankallio ja Käärmekallio. Länttä kohti maasto alenee, mutta ei muutu varsinaiseksi Pohjanmaan lakeudeksi. Maisemaan tuovat vaihtelut matalat kummut ja jokilaaksojen tasanteet. Lappajärven eteläpuolella kohoaa järviseudun tunnettu näköalapaikka Pyhävuori, joka kohoaa 151 metriä merenpintaa ja 82 metriä Lappajärven pintaa korkeammalle.[7]

Alajärvellä on paljon metsiä. Yleisin metsätyyppi on puolukkatyypin metsä. Myös soita on paljon. Ylimmäisenneva ja Ahvenlamminneva kaupungin itäosassa muodostettiin 1985 soidensuojelualueeksi. Myös Iso Naruneva sekä Pohjoisneva ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaita. Tärkeä suojelukohde on myös Kellaripuron purolehto Pyhävuoren kupeessa.[7]

Suurin osa Alajärven vesistöistä kuuluu Ähtävänjoen[7] ja Kokemäenjoen vesistöihin. Vain Menkijärvi, Mutkaisenjärvi[7] ja Kätkänjärvi laskevat Lapuanjoen vesistöön[7], viimeksi mainittu Kätkänjoen kautta. Kaupungin pääjärvet ovat Ähtärinjärvi ja matala Alajärvi, johon laskevat Kuninkaan- ja Levijoki. Alajärvi purkaa vetensä Kurejoen kautta Lappajärveen, josta Alajärveen kuuluu vain kapea rantakaistale. Lappajärveen laskee Vimpelin kautta Savonjoki, jonka sivujokia ovat muun muassa Paaluoma ja Poikkijoki. Pienempiä järvi ovat Iiruunjärvi sekä Ojajärvi ja Kaartusenjärvi. Kaupungissa on lisäksi useita pieniä jokia ja järviä.[7][8]

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alajärvellä on neljä henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[9]

Ulkosarkoja Alajärvellä ovat lisäksi Savonkylä, Tarvolankylä, Päällysaho ja Vimpeli.[9]

Alajärveen liitetyssä Lehtimäessä on neljä henkikirjakylää (tieto vuodelta 1971):[10]

  • Kukko
  • Laasala
  • Lehtimäki
  • Lipo (Livonkylä)

Kuntaliitosta edeltäneen Alajärven kulmakuntia ovat: Alakylä, Halla-aho, Hoisko, Huosianmaa, Höykkylä, Iiruu, Kaartunen, Karhula, Koivumäki, Kortekylä, Koskenvarsi, Kuolema, Levijoki, Luoma-aho, Myllykangas, Nälkämäki, Paalijärvi, Pekkola, Pihlajakangas, Pynttäri, Saukonkylä, Sissala, Teerineva, Uusikylä, Viinamäki ja Ylikylä.

Alajärveen liitetyn Lehtimäen kulmakuntia puolestaan ovat Keskikylä, Lehtimäen kirkonkylä, Länsikylä, Peräkylä, Rannankylä ja Rantakangas.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alajärven seudun asutus on hyvin vanhaa. Suomusjärven kulttuurin asuinpaikkoja on löydetty erityisesti Kurejoen-Koskenvarren alueelta.[7] Soukanpuron varrelta on tavattu tuluskivi ja reikäkiviä on löytynyt muun muassa Verijärven rannalta. Lisäksi on tehty hajanaisia kourutalttalöytöjä.[8] Varhaisimmat asuinpaikat sijaitsivat jokisuissa meren rannalla, vaikkakin ne nykyisin ovat maankohoamisen vaikutuksesta kaukana sisämaassa. Asukkaiden elinkeinona olivat pääasiassa kalastus ja metsästys, mistä kertoo myös seudulta löytynyt koristeltu pallonuija.[7] Pronssi- ja rautakauden aikaisia löytöjä ovat pronssinen tikari ja rautaiset nuolenkärjet, jotka ovat löytyneet Lehtimäen kylän alueelta.[8]
Keskiajalla Alajärven seudulle saapui erämiehiä Satakunnasta ja Hämeestä.[7] Alueen kautta kulki myös suosittu pirkkalaisten eräreitti Näsijärven ja Ähtärinreitin kautta Ähtävänjokea pitkin aina Pohjanlahden rannalle saakka.[8] Vähitellen myös Pohjanmaan rannikolle asettuneet ruotsalaiset alkoivat siirtyä Ähtävänjoen laaksoa pitkin Lappajärven ympäristöön. Alajärvellä ruotsalaisväestö raivasi asuinsijansa järvien rannoille ja jokien varsille, pääasiassa Alajärven ja Kurejoen rannoille. Uuden ajan alussa alkoi uusi vaihe Alajärven kuten koko järviseudun asutuksessa. Savolaisten uudisasukkaiden virta ohjautui alueelle vuodesta 1560.[7]

Kirkollisesti Alajärven seutu kuului aluksi hyvin laajaan Pietarsaaren seurakuntaan. Emäseurakunnan yläosasta muodostettiin 1637 Lappajärven kappeliseurakunta, johon myös Alajärvi kuului. Vuonna 1751 Alajärvestä tuli kappeliseurakunta ja 1859 itsenäinen kirkkoherrakunta. Alajärven kappeleiksi muodostetut Soini ja Lehtimäki erotettiin itsenäisiksi seurakunniksi 1895 ja 1904. Alajärven seurakunnan ensimmäisen kirkon rakensi Antti Hakola puusta 1749. Kirkosta on jäljellä vielä nykyisinkin käytössä oleva tapulimainen kellotorni. Nykyinen puukirkko rakennettiin vuosina 18361842 intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Rakennusmestarina toimi kaustislainen Jaakko Kuorikoski.[7] Lehtimäen kirkon rakensi tunnettu kirkon rakentaja Jakob Rijf vuosina 1791–1800.[8]

Kaskeaminen jatkui Alajärvellä pitkään. Vaikka seutu runsaine soineen oli otollista suoviljelyaluetta, uusi viljelytekniikka otettiin varsin hitaasti käyttöön. Suomaiden raivaus vauhdittui vasta 1700-luvun lopulla, jolloin myös väkiluku alkoi kasvaa. Vuosisadan puolivälissä asukkaita oli 310, mutta 1805 jo yli 1 600. Yksi tärkeä syy väkiluvun kasvuun oli tervanpolton mukanaan tuoma taloudellinen nousukausi. Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721 tervanpoltto keskittyi muutamia pieniä Etelä-Suomen saarekkeita lukuun ottamatta Pohjanmaalle. Kun Lapuan– ja Kyröjoen alueella tervanpoltto vähitellen laantui, Ähtävänjoen seudulle kävi päinvastoin. 1800-luvulla tervanpoltto oi tärkeä tekijä monen kylän syntyyn. Myös maatalous edistyi, muun muassa lukuisia järviä laskettiin uuden peltomaan saamiseksi. Maatalous kehittyi edelleen 1900-luvulla: tilojen määrä kasvoi vuosina 1900–1950 kuudestasadasta tuhanteen.[7]
Taloudellinen kasvu näkyi myös henkisenä kehityksenä. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin tosin vasta 1883, mutta 1939 kouluja oli jo kahdeksantoista. Maanviljelyn kehittämiseksi Kurejoelle perustettiin 1926 maamieskoulu. Myös 1896 perustettu Alajärven nuorisoseura kasvoi merkittäväksi vaikuttajaksi.[7]

Pietarsaaren vaikutus tuntui Alajärvellä pitkään, mutta maantiestön rungon valmistumisen myötä Vaasan läänin pääkaupungin Vaasan merkitys kasvoi. Alajärven halki kulki muun muassa vuonna 1780 valmistunut Vaasa-Kuopio-postitie. 1900-luvulla uudeksi keskukseksi nousi Seinäjoki, jonka etuna oli lyhyen etäisyyden lisäksi suomen kieli.[7]

Pohjois-Amerikka veti puoleensa myös alajärveläisiä. 1800-lvun lopulla ja 1900-luvun alussa valtameren taakse matkusti Alajärveltä noin 3 500 henkeä. Siirtolaisuudesta huolimatta kunnan asukasluku oli vuonna 1920 jo 8 351. Alajärvi on menettänyt alueitaan kolmessa alueliitoksessa. Vuonna 1870 Kauhajärven kylä liitettiin Lappajärveenkenen mukaan?, joka taas myöhemmin liitettiin Lapuaan, 1927 Koskelan kylä Vimpeliin ja 1949 Hokkala ja Vehkaperä Kyyjärveen. Alajärven asukasluku oli 1950-luvulla lähes kymmenentuhatta, mutta seuraavan viidentoista vuoden aikana väestö väheni yli 1 500 hengellä. Alajärvi koki 1970-luvulla voimakkaan elinkeinorakenteen murroksen. Maa- ja metsätalous, joka vielä 1970 työllisti lähes puolet ammatissa toimivasta väestöstä, menetti asemansa pääelinkeinona palvelualoille. Tämän jälkeen asukasluku alkoi jälleen kasvaa ja 1985 asukkaita oli 9 141. Kaupungin oikeudet Alajärvi sai vuoden 1986 alussa.[7]

Akateemikko, arkkitehti Alvar Aalto vietti kesiään Alajärvellä 1920–1940-luvulla. Alajärveltä löytyy Aallon tuotantoa arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisen rakennuksen suunnittelutyöstä nuorisoseurantalo (1918) nuoren arkkitehdin 1920-luvulla ideoimien puurakennusten ja maailmankuulun maestron "valkoisen kauden" töiden; kunnanvirastot vuodelta 1967 kautta Aallon arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen; kaupunginkirjasto, joka rakennettiin vuonna 1991. Alajärven Aalto-keskustaa täydentää Aino Aallon 1924 suunnittelema kesäasunto Villa Flora. Carl Ludvig Engelin piirtämä Alajärven kirkko ja Alvar Aallon suunnittelemat kirkonkylän julkiset rakennukset on yhdessä luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[11].

Toinen tunnettu vaikuttaja Alajärvellä oli taidemaalari Eero Nelimarkka, joka oli myös kotoisin Alajärveltä. Pohjalaisen maiseman ja elämänmuodon kuvaaja Nelimarkka rakensi jo 1930-luvun alussa ateljeenhuvilan Kivikkoon ja vuonna 1964 avattiin Nelimarkka-museo Alajärven länsipuolella, paikalle, jossa taiteilijan isoisä oli syntynyt.[7]

Lehtimäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtimäestä tuli oma pitäjänsä, kun se erosi Lappajärvestä. Lehtimäen asukasluku kasvoi tasaisesti 1900-luvun alkupuolella. 1960-luvun alussa asukkaita oli lähes 3 000. Tämän jälkeen väestö väheni 1980-luvulle asti, jolloin asukasluku vakiintui 2 500 tienoille. 1990-luvulla kunnan asukasmäärä alkoi jälleen laskea. Vuonna 2009, ennen Alajärven kanssa tehtyä kuntaliitosta, pitäjässä oli 1 849 asukasta.[8]

Kuntaliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtimäen kunta liittyi Alajärven kaupunkiin 2009.

Kuntaliitosten jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntaliitosten jälkeen Alajärven kaupungin asukasmäärä nousi ja vuonna 2011 se oli 10 440. Alajärvi on Etelä-Pohjanmaan itäisen alueen vireä kaupan keskus. Keskustassa sijaitsee useiden erikoistavarakauppojen lisäksi muutama ravintola ja pikaruokapaikka. Kaupungissa on myös poliisilaitos, paloasema, terveyskeskus ja vuonna 2013 käyttöön otettu uimahalli. Alajärvellä on lukio, sekä toisen asteen ammattikoulutusta tarjoavat Järviseudun Koulutuskuntayhtymän ylläpitämät Alajärven ja Kurejoen toimipisteet. Lehtimäellä toimii Lehtimäen Erityiskansanopisto.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alajärven kunnanjohtaja vuodesta 2012 on Vesa Koivunen.[12] Kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa, joista 19 on Keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alajärvi on merkittävä Suomen sähköverkon risteyspiste. Alajärvelle saapuu Oulusta merkittävin Suomen kantaverkkoon kuuluva pohjois-eteläsuuntainen sähkölinja. Alajärveltä on sähkölinja Seinäjoelle sekä sähkölinjat Tampereen ja Jyväskylän seuduille.

Alajärvellä on seuraavia teollisuusyrityksiä:

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Mäkelä Alu Oy, Alajärven Osuuspankki ja tekonurmea valmistava Saltex Oy.[14]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Alajärven väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 089
1985
  
11 683
1990
  
11 963
1995
  
11 890
2000
  
11 503
2005
  
10 910
2010
  
10 487
2015
  
10 006
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Alajärvellä oli 9 831 asukasta, joista 5 975 asui taajamissa, 3 798 haja-asutusalueilla ja 58 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Alajärven taajama-aste on 61,1 %.[16] Alajärven taajamaväestö jakaantuu kolmen eri taajaman kesken:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Alajärven keskustaajama 5 111
2 Lehtimäki (Keskikylä) 608
3 Luoma-aho 256

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Alajärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Vuonna 2004 alajärveläisistä 8 227 kuului seurakuntaan.[19]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Varkauden kaupungin nykyisellä alueella.[18]

Muut kirkkokunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon herätysliikkeistä vanhoillislestadiolaisuus on saanut vahvat juuret Alajärvellä (Alajärven Rauhanyhdistys)[20]. Lisäksi kunnassa vaikuttaa noin 500 jäsenen Alajärven Helluntaiseurakunta[21] sekä Alajärven Vapaaseurakunta[22]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Alajärven alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[23]

Kaupunginvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
Kesk. Kok. SDP SKDL
Vas.
SMP
PS
SKL
KD
Muut
1976 20 7 2 4 2 -- 84,7 %
1980 19 7 3 4 1 1 86,2 %
1984 19 5 4 3 3 1 85,2 %
1988 18 6 3 1 5 2 82,7 %
1992 18 5 3 1 6 2 -- 81,2 %
1996 19 8 2 1 4 1 -- 75,7 %
2000 21 5 2 1 5 1 72,0 %
2004 19 6 3 1 4 2 -- 68,8 %
2008 26 6 2 1 6 1 1a 71,4 %
2012 19 5 1 -- 8 2 -- 68,3 %
a Itsenäisyyspuolue
Lähteet: Tilastokeskus,[24] Oikeusministeriö[25]

Kuuluisia Alajärvellä syntyneitä tai vaikuttaneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukujuuria Alajärvellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alajärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla juustokaste, sianlihasta ja juustosta pannussa paistettu ruoka, jota syödään usein voileivän kanssa.[28]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. 2,0 2,1 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. 6,0 6,1 Kuntavaalit 2017, Alajärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. 7,00 7,01 7,02 7,03 7,04 7,05 7,06 7,07 7,08 7,09 7,10 7,11 7,12 7,13 7,14 7,15 7,16 7,17 7,18 Heikki Susiluoma: Finlandia, Otavan Maammekirja 7. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  8. 8,0 8,1 8,2 8,3 8,4 8,5 8,6 8,7 8,8 8,9 Ari Öysti: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 144–145. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  9. 9,0 9,1 Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi. Helsinki: WSOY, 1967.
  10. Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 4, Kokkola – Lestijärvi, s. 367. Helsinki: WSOY, 1971.
  11. Alajärvi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  12. Ilkka: Vesa Koivunen valittiin Alajärven kaupunginjohtajaksi Kuntalehti / Ilkka. 27.3.2012. Viitattu 6.2.2018.
  13. http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/rautaruukki+rakentaa+julkisivupaneelitehtaan+alajarvelle/a57512
  14. Alueen Alajärvi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018.
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  16. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  17. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  18. 18,0 18,1 Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. Alajärven seurakunta alajarvenseurakunta.fi. Viitattu 28.12.2009.
  20. Alajärven Rauhanyhdistys alajarvenrauhanyhdistys.fi. Viitattu 28.12.2009.
  21. Alajärven helluntaiseurakunta alajarvenhelluntaiseurakunta.fi. Viitattu 28.12.2009.
  22. Alajärven vapaaseurakunta alajarvi.svk.fi. Viitattu 28.12.2009.
  23. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  24. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976–2017 (Tilastokeskus 2017)
  25. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 28.10.2012).
  26. Pekka Höykinpuro. Wikipedia, 3.1.2011. Artikkelin verkkoversio. fi
  27. Reijo Höykinpuro. Wikipedia, 21.2.2013. Artikkelin verkkoversio. fi
  28. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 140. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Antsamedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alajärvi.

63°00′N, 023°49′E