1956

Tapahtumia

tammikuu–maaliskuu

Urho Kekkonen

• 1. tammikuuta – Suomessa lakkautettiin viimeiset taajaväkiset yhdyskunnat, muiden muassa Haapajärvi, Kemijärvi, Kiuruvesi, Leppävaara, Oulainen, Tikkurila, Turenki ja Vaajakoski.
• 6. tammikuuta – Länsi-Saksa ilmoitti, että noin 250 000 itäsaksalaista oli paennut Länsi-Saksaan vuoden 1955 aikana.
• 16. tammikuuta – Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser vannoi vapauttavansa Palestiinan.
• 16. tammikuuta – Suomessa alkoivat presidentinvaalien valitsijamiesvaalit.
• 16. tammikuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti hallintoneuvos Olavi Hongan uudeksi oikeuskansleriksi.
• 24. tammikuuta – Pääministeri Urho Kekkosen johtama suomalainen valtuuskunta kävi tutustumassa Porkkalan vuokra-alueen tilaan.
• 26. tammikuuta – Neuvostoliitto luovutti Porkkalan vuokra-alueen takaisin Suomelle. Luovutusasiakirjan allekirjoittivat Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystössä Suomen puolelta pääministeri Urho Kekkonen ja ulkoministeri Johannes Virolainen sekä Neuvostoliiton puolelta varapääministeri Mihail Pervuhin ja suurlähettiläs Viktor Lebedev. Porkkalan palautusta oli saapunut seuraamaan suuri joukko ulkomaisten sanomalehtien kirjeenvaihtajia.
• 26. tammikuuta – talviolympialaiset alkoivat Cortina d'Ampezzossa.
• 26. tammikuuta – Britannia kielsi heroiinin.
• 27. tammikuuta – Suomi osallistui ensimmäistä kertaa Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen, joka pidettiin Kööpenhaminassa.
• 4. helmikuuta – Porkkalasta aikanaan lähtemään joutuneet pääsivät ensimmäistä kertaa yli 11 vuoteen käymään kotiseudullaan.
• 11. helmikuuta – Isosta-Britanniasta Neuvostoliittoon vuonna 1951 loikanneet Britannian ulkoministeriön virkamiehet Guy Burgess ja Donald Maclean pitivät Moskovassa lehdistötilaisuuden, jossa he perustelivat loikkaustaan ”idän ja lännen välisen yhteisymmärryksen edistämisellä”.
• 15. helmikuuta – Urho Kekkonen valittiin Suomen presidentiksi.
• 16. helmikuuta – Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK antoi yleislakkovaroituksen.
• 17. helmikuuta – Presidentti J. K. Paasikivi antoi eduskunnan puhemiehelle K.-A. Fagerholmille tehtäväksi muodostaa uuden hallituksen.
• 18. helmikuuta – Professori Veli Merikosken johtama komitea sai valmiiksi lain, jonka nojalla Porkkalaan miehitysaikana tehdyt rakennukset ja rakenteet kuuluivat valtiolle ja muu kiinteä omaisuus sen entisille omistajille.
• 18. helmikuuta – Helsingin ja Moskovan välinen matkustajalentoliikenne alkoi.
• 24. helmikuuta − SAK julkisti yleislakon ohjeet.
• 25. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšov käynnisti ”salaisella” puheellaan NKP:n 20. edustajakokouksessa destalinisaatiokampanjan.
• 29. helmikuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri John Foster Dulles sanoi Neuvostoliiton politiikan uuden suuntauksen merkitsevän kylmän sodan ”ensimmäisen kierroksen” loppua ja ”toisen kierroksen” alkua.
• 26. helmikuuta – Ministeri Penna Tervo kuoli liikenneonnettomuudessa Tuusulassa.
• 1. maaliskuuta – Yleislakko alkoi ja Urho Kekkonen aloitti ensimmäisen presidenttikautensa.
• 1. maaliskuuta – Eduskuntaan tuli kaksi uutta kansanedustajaa. Tasavallan presidentiksi valitun Urho Kekkosen tilalle nousi Aaro Kauppi ja liikenneonnettomuudessa kuolleen Penna Tervon tilalle Sulo Hostila.
• 2. maaliskuuta – Marokko julistautui itsenäiseksi Ranskan alaisuudesta.
• 3. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Fagerholmin hallituksen virkaansa.
• 4. maaliskuuta − Eduskunnan puhemieheksi valittiin Maalaisliiton V. J. Sukselainen ja ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Väinö Leskinen. Toisena varapuhemiehenä jatkoi SKDL:n Toivo Kujala.
• 5. maaliskuuta – Neuvostoliitto palautti Lev Trotskille häneltä Stalinin kaudella riistetyn kunnian yhtenä kommunismin perustajana.
• 9. maaliskuuta – Britit karkottivat arkkipiispa Makarios III:n Kyprokselta terrorismista syytettynä.
• 20. maaliskuuta – Tunisia sai itsenäisyyden Ranskasta.
• 20. maaliskuuta – Yleislakko päättyi.
• 23. maaliskuuta – Pakistanista tuli ensimmäinen islamilainen tasavalta.
• 29. maaliskuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda aloitti voimakkaan arvostelukampanjan Josif Stalinia vastaan syyttäen häntä valtuuksiensa ”suunnattomasta” yliarvioinnista.
• 29. maaliskuuta − Unkarin kommunistisen puolueen keskuskomitea puhdisti entisen ulkoministerin László Rajkin maineen. Rajk oli tuomittu kuolemaan vuonna 1949 ja teloitettu Stalinin käskystä.

huhtikuu–kesäkuu

• 7. huhtikuuta – Espanja luopui protektoraatistaan Marokossa.
• 3. huhtikuuta – Tarvontien eli nykyisen Turunväylän rakennustyöt alkoivat.
• 18. huhtikuuta – Neuvostoliitto lakkautti Kominformin.
• 18. huhtikuuta – Nikita Hruštšov saapui vierailulle Ison-Britannian Portsmouthiin risteilijä Ordženikidzella kahden muun sota-aluksen saattamana. Vierailun yhteydessä katosi MI6:n vakoilutehtävässä ollut brittiläinen sukeltaja Lionel Crabb, mistä aiheutui kansainvälinen skandaali.
• 19. huhtikuuta – Monacon ruhtinaan Rainier III:n ja Grace Kellyn häät.
• 21. toukokuuta – Ensimmäinen vetypommin räjäytys ilmakehässä lähes tuhosi Bikinin atollin.
• 24. toukokuuta - Ensimmäinen Eurovision laulukilpailu järjestettiin Luganossa, Sveitsissä. Kilpailun voitti isäntämaa Sveitsin edustaja Lys Assia kappaleella "Refrain".
• 31. toukokuuta – Presidentti Risto Ryti vihittiin valtiotieteen kunniatohtoriksi Helsingin yliopistossa. Ryti ei päässyt sairautensa vuoksi juhlatilaisuuteen.
• 4. kesäkuuta – Tampereella Vehmaisten kalliolla paljastettiin Evert Porilan veistämä marsalkka Mannerheimin patsas.
• 14. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower allekirjoitti lain, joka lisäsi sanat ”under God” (”Jumalan alaisuudessa”) Yhdysvaltain valaan.
• 18. kesäkuuta – Viimeiset ulkomaiset joukot lähtivät Egyptistä.
• 28. kesäkuuta – Sydney Silvermanin esitys kuolemantuomion lopettamiseksi läpäisi parlamentin alahuoneen Britanniassa.
• 28. kesäkuuta – Mellakat Poznańissa Puolassa murskattiin kovin ottein.
• 29. kesäkuuta – Marilyn Monroe ja kirjailija Arthur Miller menivät naimisiin.

heinäkuu–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Dag Hammarskjöld saapui kahden päivän vierailulle Suomeen.
• 1. heinäkuuta – Porkkalan hallintokomitea lakkautettiin ja alue siirtyi Uudenmaan lääninhallituksen alaisuuteen.
• 2. heinäkuuta – SDP:n kansanedustaja ja entinen ministeri Väinö Tanner sanoi norjalaiselle Arbeiderbladetille myöntämässään haastattelussa odottavansa, että Nikita Hruštšov tuomitsisi Stalinin harjoittaman, talvisotaan johtaneen politiikan.
• 10. heinäkuuta – Britannian ylähuone hylkäsi kuolemantuomion lopettamisen.
• 15. heinäkuuta – Maalaisliitto aloitti 50-vuotisjuhlakokouksensa Nivalassa. Ylijohtaja Veikko Vennamo asettui V. J. Sukselaisen vastaehdokkaaksi puheenjohtajan vaaliin, mutta hävisi selvin numeroin.
• 25. heinäkuuta – Italialainen matkustaja-alus SS Andrea Doria upposi Nantucketin rannikolla törmättyään sumussa SS Stockholmiin.
• 26. heinäkuuta – Nasser kansallisti Suezin kanavan, mikä käynnisti kansainvälisen vastalauseiden aallon.
• 27. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti maakuntamatkan Ahvenanmaalle. Kekkonen oli vasta toinen maakunnassa vieraillut presidentti; ensimmäisen vierailun oli tehnyt P. E. Svinhufvud 1930-luvulla.
• 28. heinäkuuta – 15 ihmistä sai surmansa Kivisalmen lossilla kantatie 69:llä Konneveden ja Rautalammin rajalla. Lossirantaan saapuneen linja-auton jarrut pettivät, minkä seurauksena auto syöksyi veteen. Autossa oli 33 matkustajaa ja kuljettaja. Kyseessä oli Suomen siihen saakka tuhoisin liikenneonnettomuus.
• 30. heinäkuuta – Presidentti Eisenhower allekirjoitti laiksi Yhdysvaltain kongressin esityksen lauseen ”In God We Trust” (”Jumalaan me luotamme”) ottamisesta Yhdysvaltain viralliseksi motoksi.
• 20. elokuuta – Intia ilmoitti, että sen alueelle oli tunkeutunut Kiinan sotajoukkoja.
• 20. elokuuta – Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta lakkautettiin ja liitettiin Venäjän sosialistiseen neuvostotasavaltaan.
• 21. elokuuta – Neuvostoliiton presidentti Kliment Vorošilov saapui viisipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen.
• 31. elokuuta – Yhteiskunnallisen korkeakoulun valtuuskunta päätti, että korkeakoulu siirtyy Helsingistä Tampereelle.
• 9. syyskuuta – Lapuan hiippakunnan ensimmäinen piispa Eero Lehtinen vihittiin virkaansa Lapuan tuomiokirkossa.
• 25. syyskuuta – Ensimmäinen Euroopan ja Pohjois-Amerikan yhdistävä puhelinkaapeli TAT-1 otettiin käyttöön.

lokakuu–joulukuu

• 1. lokakuuta – Saksalainen suuramiraali Karl Dönitz vapautettiin Berliinissä sijainneesta Spandaun vankilasta hänen kärsittyään loppuun kymmenen vuoden vankeusrangaistuksensa.
• 2. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat ensimmäiselle valtiovierailulleen Ruotsiin.
• 9. lokakuuta – Oulun–Kontiomäen radalla tapahtui Rovan junaonnettomuus
• 10. lokakuuta – Suomi liittyi Unescon jäseneksi.
• 17. lokakuuta – Elisabet II kytki sähköverkkoon maailman ensimmäisen kaupallisen ydinvoimalan Calder Hallissa. Maailman ensimmäinen ydinvoimala oli jo käytössä Obninskissa Neuvostoliitossa.
• 23. lokakuuta – Unkarin kansannousu kommunistihallitusta vastaan, väkijoukot täyttivät Budapestin kadut. Turvallisuuspoliisi AVO avasi tulen ja Varsovan liiton joukot vyöryivät Unkariin.
• 29. lokakuuta – Suezin kriisi: Israel hyökkäsi Siinain niemimaalle ja työnsi egyptiläisjoukot Suezille asti.
• 29. lokakuuta – Tangerin kansainvälinen kaupunki liitettiin jälleen Marokkoon.
• 31. lokakuuta – Suezin kriisi: Britannia ja Ranska aloittivat Egyptiin pommitukset.
• 1. marraskuuta – Pääministeri Imre Nagy ilmoitti Unkarin eronneen Varsovan liitosta ja julisti maan puolueettomaksi.
• 1. marraskuuta − Presidentti Nasser julisti koko Egyptin poikkeustilaan ja ilmoitti maan olevan sodassa Ranskaa ja Britanniaa vastaan.
• 4. marraskuuta – Neuvostoliiton lisäjoukkoja saapui Unkariin. Tulitaukoon 10. marraskuuta mennessä 7 000 sotilasta ja 25 000–50 000 kapinoijaa sai surmansa.
• 6. marraskuuta – Yhdysvaltain republikaanipuolueen Dwight D. Eisenhower valittiin uudelle kaudelle hänen voitettuaan vaaleissa demokraattihaastaja Adlai Stevensonin.
• 7. marraskuuta – Suezin kriisi: YK:n yleiskokous vaati Britanniaa, Ranskaa ja Israelia vetäytymään heti Egyptistä.
• 9. marraskuuta − Presidentti Urho Kekkonen vahvisti hallitusmuodon muutoksen, jonka nojalla Suomessa otettiin käyttöön ns. varapääministerijärjestelmä vuoden 1957 alussa.
• 9. marraskuuta – Toivo Särkän ohjaama elokuva Juha sai ensiesityksensä Helsingissä. Elokuva pohjautui Juhani Ahon samannimiseen romaaniin ja pääosissa olivat Eino Kaipainen, Elina Pohjanpää ja Veikko Uusimäki. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen värielokuva.
• 12. marraskuuta − Sudan, Marokko ja Tunisia hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi.
• 14. marraskuuta – Taistelut päättyivät Unkarissa. Vangittu pääministeri Imre Nagy kuljetettiin tuntemattomaan paikkaan.
• 16. marraskuuta − Lahdessa paljastettiin Essi Renvallin veistämä runoilija J. H. Erkon muistopatsas.
• 17. marraskuuta – Suezin kanavan alueelle lähtevä suomalainen YK-komppania muodostettiin Helsingissä. Komppaniaan oli hakenut 1 779 miestä, joista valittiin 268.
• 22. marraskuuta – Kesäolympialaiset alkoivat Melbournessa.
• 23. marraskuuta – Suezin kriisi aiheutti bensiinin säännöstelyn Britanniassa.
• 30. marraskuuta – Pentti Linnosvuo voitti vapaapistooliammunnan Melbournen olympialaisissa. Suomalaisurheilijat saivat kaikkiaan kolme kultamitalia, yhden hopeamitalin ja 11 pronssimitalia.
• 2. joulukuuta – Fidel Castron kapinallisryhmä nousi maihin Kuubassa. Vain 12 selvisi hengissä maihinnoususta, he pakenivat vuorille ja aloittivat sissisodan hallitusta vastaan.
• 4. joulukuuta – Itävalta ilmoitti, että sen alueelle oli paennut yli 110 000 unkarilaista.
• 8. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja puolustusvoimain komentaja kenraali Kaarlo Heiskanen tarkastivat Suezin alueelle lähtevän suomalaisen YK-komppanian Kaartin kasarmin pihalla Helsingissä.
• 10. joulukuuta – Suomalainen YK-komppania lähti viidellä yhdysvaltalaisella joukkojenkuljetuskoneella Helsinki-Vantaan lentoasemalta Suezin alueelle.
• 12. joulukuuta – Japani hyväksyttiin YK:n jäseneksi.
• 12. joulukuuta – Jugoslavian entinen varapresidentti Milovan Ðilas tuomittiin kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen ”valtiota vahingoittavan propagandan levittämisestä”. Ðilas oli sanonut länsimaisille lehdille kirjoittamassaan artikkelissa Unkarin tapahtumien merkitsevän kommunismin loppua.
• 19. joulukuuta – Ruotsi, Irak ja Kolumbia hyväksyttiin YK:n turvallisuusneuvoston jäseniksi kaudelle 1957–1958.
• 24. joulukuuta – Mielenosoittajat räjäyttivät Suezin kanavan rakennustöiden johtajan, ranskalaisen insinöörin Ferdinand de Lessepsin vuonna 1899 pystytetyn pronssipatsaan Port Saidissa huutaen samalla Ranskan ja Ison-Britannian vastaisia iskulauseita.
• 28. joulukuuta – Kiinan kansantasavalta ilmaisi tukensa Neuvostoliiton Unkarin-politiikalle.

Tuntematon päivämäärä

• Norman Granz perusti Verve Records -levy-yhtiönsä.
• Kuopion Saturnus perustettiin.
• Marilyn Monroe perusti oman Marilyn Monroe Productions -tuotantoyhtiönsä.
• Tampereen Sorsapuistossa avattiin Suomen ensimmäinen lasten liikennepuisto.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

• 3. tammikuuta – Mel Gibson, yhdysvaltalainen näyttelijä ja Oscar-palkittu elokuvaohjaaja
• 7. tammikuuta – David Caruso, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 8. tammikuuta – Archie Roach, australialainen laulaja ja lauluntekijä
• 9. tammikuuta – Juha Seppälä, suomalainen kirjailija
• 12. tammikuuta – Ilpo Hakala, suomalainen näyttelijä
• 14. tammikuuta – Ben Heppner, kanadalainen oopperalaulaja
• 17. tammikuuta – Antero Mertaranta, suomalainen urheiluselostaja ja juontaja
• 18. tammikuuta – Pertti Alasuutari, suomalainen sosiologian professori
• 18. tammikuuta – Reijo Honkonen, suomalainen kirjailija
• 18. tammikuuta – Turkka Mali, suomalainen sanoittaja ja muusikko
• 18. tammikuuta – Christoph Prégardien, saksalainen oopperalaulaja
• 21. tammikuuta – Virginia Elizabeth Davis (”Geena Davis”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä
• 31. tammikuuta – John Joseph Lydon (”Johnny Rotten”), brittiläinen muusikko ("Sex Pistols")
• 3. helmikuuta – Nathan Lane, yhdysvaltalainen elokuva- ja teatterinäyttelijä
• 6. helmikuuta – Peter Buck, yhdysvaltalainen rock-kitaristi
• 10. helmikuuta – Mariitta Sorvali (”Miitta Sorvali”), suomalainen näyttelijä
• 12. helmikuuta – Jyrki Niskanen, suomalainen oopperalaulaja ja muusikko
• 18. helmikuuta – Ted Gärdestad, ruotsalainen laulaja, laulunkirjoittaja ja muusikko (k. 1997)
• 19. helmikuuta – Kathleen Beller, yhdysvaltalainen näyttelijä (Dynastia)
• 19. helmikuuta – Roderick MacKinnon, vuoden 2003 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biologi
• 22. helmikuuta – Philip Kerr, skotlantilainen kirjailija (k. 2018)
• 23. helmikuuta – Timo Otonkoski, suomalainen ylilääkäri ja professori
• 24. helmikuuta – Judith Butler, yhdysvaltalainen filosofi ja feminismin teoreetikko
• 28. helmikuuta – Lloyd Sherr, yhdysvaltalainen stand up -koomikko ja näyttelijä
• 29. helmikuuta – Kari Eloranta (”Piri”), suomalainen jääkiekkoilija ja jalkapalloilija
• 29. helmikuuta – Aileen Carol Pittman (”Aileen Wuornos”), yhdysvaltalainen sarjamurhaaja
• 1. maaliskuuta – Tim Daly, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä, -ohjaaja ja -tuottaja
• 1. maaliskuuta – Jouni Antero Virta (”Jonttu Virta”), suomalainen kitaristi ("Dingo")
• 2. maaliskuuta – Bobby Jones, yhdysvaltalainen koripalloilija
• 5. maaliskuuta – Markku Rossi, suomalainen Keskustan kansaneustaja
• 7. maaliskuuta – Bryan Cranston, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 11. maaliskuuta – Rob Paulsen, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
• 12. maaliskuuta – Steve Harris, brittiläinen basisti ("Iron Maiden")
• 16. maaliskuuta – Valentin Hristov, bulgarialainen painonnostaja
• 18. maaliskuuta – Ingemar Stenmark, ruotsalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
• 23. maaliskuuta – José Manuel Durão Barroso, portugalilainen poliitikko
• 24. maaliskuuta – Steve Ballmer, yhdysvaltalainen liikemies (Microsoftin pääjohtaja)
• 27. maaliskuuta – Stephen Dillane, englantilainen näyttelijä

huhtikuu–kesäkuu

• 4. huhtikuuta – David E. Kelley, yhdysvaltalainen käsikirjoittaja ja tv-tuottaja
• 7. huhtikuuta – Maria Johansson, ruotsalainen näyttelijä
• 10. huhtikuuta – Raija Mattila, suomalainen assyriologi
• 11. huhtikuuta – Tuula Lehtinen, suomalainen taidegraafikko ja kuvataiteilija
• 12. huhtikuuta – Andy García, kuubalais-yhdysvaltalainen näyttelijä
• 18. huhtikuuta – John James, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 20. huhtikuuta – Peter Chelsom, brittiläinen elokuvaohjaaja ja näyttelijä
• 22. huhtikuuta – Seija Hirvikallio, suomalainen arkkitehti
• 22. huhtikuuta – Jukka-Pekka Saraste, suomalainen kapellimestari
• 25. huhtikuuta – Dave Corzine, yhdysvaltalainen koripalloilija
• 27. huhtikuuta – Kevin McNally, englantilainen näyttelijä
• 30. huhtikuuta – Lars Trier (”Lars von Trier”), tanskalainen elokuvaohjaaja
• 1. toukokuuta – Raisa Cacciatore, suomalainen lastenpsykiatri ja Vanhemmuuskeskuksen johtaja
• 7. toukokuuta – Jan Peter Balkenende, Alankomaiden pääministeri 2002–2010
• 7. toukokuuta – S. Scott Bullock, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
• 7. toukokuuta – Lars Molin, ruotsalainen jääkiekkoilija
• 10. toukokuuta – Bikenibeu Paeniu, Tuvalun ent. pääministeri
• 10. toukokuuta – Mika Pantzar, suomalainen taloustieteilijä
• 12. toukokuuta – Liisa Tavi, suomalainen laulaja ja lauluntekijä
• 17. toukokuuta – Ray Charles Leonard (”Sugar Ray Leonard”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
• 17. toukokuuta – Jarno Sinisalo, suomalainen kapellimestari (k. 2006)
• 22. toukokuuta – Reijo Alakoski, suomalainen urheiluvaikuttaja
• 22. toukokuuta – Al Corley, yhdysvaltalainen näyttelijä (Dynastia), elokuvatuottaja ja laulaja
• 22. toukokuuta – Natasha Shneider, venäläinen näyttelijä ja muusikko (k. 2008)
• 24. toukokuuta – Rebecca Kadaga, ugandalainen poliitikko
• 24. toukokuuta – Vesa Vierikko, suomalainen näyttelijä
• 29. toukokuuta – Markus Maulavirta, suomalainen keittiömestari, eräopas ja tietokirjailija
• 3. kesäkuuta – George Burley, skotlantilainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 3. kesäkuuta – Lynne Dawson, brittiläinen oopperalaulaja
• 6. kesäkuuta – Björn Borg, ruotsalainen tennispelaaja
• 7. kesäkuuta – Mark Ryan, englantilainen näyttelijä ja käsikirjoittaja
• 9. kesäkuuta – Patricia Cornwell, yhdysvaltalainen kirjailija
• 15. kesäkuuta – Bernie Shaw, kanadalainen laulaja (Uriah Heep)
• 21. kesäkuuta – Michel Platini, ranskalainen jalkapalloilija, valmentaja ja jalkapallovaikuttaja
• 25. kesäkuuta – Anthony Bourdain, yhdysvaltalainen kokki ja kirjailija
• 27. kesäkuuta – Ladislav Kyselák, tšekkiläinen alttoviulisti

heinäkuu–syyskuu

• 4. heinäkuuta – Pepe Ahlqvist, suomalainen blueslaulaja ja lauluntekijä
• 9. heinäkuuta – Thomas Jeffrey Hanks (”Tom Hanks”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä
• 12. heinäkuuta – Pauli Antero Mustajärvi (”Pate Mustajärvi”), suomalainen laulaja ja muusikko ("Popeda")
• 12. heinäkuuta – Riitta Myller, suomalainen SDP:n kansanedustaja ja europarlamentaarikko
• 12. heinäkuuta – Gregg Semenza, vuoden 2019 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen lääkäri, perinnöllisyystieteilijä ja professori
• 15. heinäkuuta – Ian Curtis, brittiläinen laulaja ja lauluntekijä (k. 1980)
• 24. heinäkuuta – Walter Buchan (”Wattie Buchan”), skotlantilainen punk-laulaja ("The Exploited")
• 25. heinäkuuta – Frances Arnold, vuoden 2018 Nobelin kemianpalkinnon saanut suunnatun evoluution ja entsyymien tutkija
• 28. heinäkuuta – Bakir Izetbegović, bosniahersegovinalainen poliitikko
• 1. elokuuta – Tiina Weckström, suomalainen näyttelijä
• 2. elokuuta – Anders Burius, ruotsalainen aatehistorioitsija (k. 2004)
• 9. elokuuta – Ari Hukkanen, suomalainen basisti, säveltäjä ja sanoittaja
• 11. elokuuta – Pierre-Louis Lions, ranskalainen matemaatikko ja Fieldsin mitalisti
• 12. elokuuta – Bruce Greenwood, kanadalainen näyttelijä
• 18. elokuuta – John Debney, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä
• 19. elokuuta – Fathi Chebal, ranskalais-algerialainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 20. elokuuta – Toimi Jaatinen, suomalainen museonjohtaja ja museoneuvos
• 21. elokuuta – Kim Cattrall, englantilais-kanadalainen näyttelijä
• 25. elokuuta – Stig Strand, ruotsalainen alppihiihtäjä
• 29. elokuuta – Jesus Christ Allin (”GG Allin”), yhdysvaltalainen punkmuusikko, laulaja ja lauluntekijä (k. 1993)
• 31. elokuuta – Masashi Tashiro, japanilainen televisioesiintyjä
• 6. syyskuuta – Sakari Kuosmanen, suomalainen laulaja ja näyttelijä
• 7. syyskuuta – Arto Melleri, suomalainen runoilija (Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet) (k. 2005)
• 7. syyskuuta – Tuomo Vilhelm Valokainen (”Tumppi Varonen”), suomalainen muusikko, kirjailija ja kunnallispoliitikko
• 7. syyskuuta – Diane Warren, yhdysvaltalainen lauluntekijä
• 14. syyskuuta – Martti Hetemäki, suomalainen virkamies ja kansliapäällikkö
• 19. syyskuuta – Jaana Järvinen, suomalainen näyttelijä (k. 2012)
• 20. syyskuuta – Matti Häyry, suomalainen filosofian professori

lokakuu–joulukuu

• 1. lokakuuta – Theresa May, Britannian pääministeri
• 4. lokakuuta – Christoph Waltz, saksalais-itävaltalainen näyttelijä
• 6. lokakuuta – Pekka Kainulainen, suomalainen kuvataiteilija
• 7. lokakuuta – Alain Perrin, ranskalainen jalkapallovalmentaja
• 11. lokakuuta – Jari-Erik Nurmi, suomalainen psykologian professori (k. 2017)
• 17. lokakuuta – Mae Jemison, yhdysvaltalainen astronautti
• 18. lokakuuta – Pertti Lehtonen, suomalainen jääkiekkoilija
• 18. lokakuuta – Martina Šubertová (”Martina Navrátilová”), tšekkoslovakialaissyntyinen tennispelaaja
• 20. lokakuuta – Danny Boyle, englantilainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja
• 21. lokakuuta – Carrie Fisher, yhdysvaltalainen näyttelijä (Star Wars) (k. 2016)
• 4. marraskuuta – Jordan Rudess, yhdysvaltalainen kosketinsoittaja
• 5. marraskuuta – Tapio Perttunen, suomalainen raviohjastaja ja -valmentaja
• 6. marraskuuta – Marc Dutroux, belgialainen rikollinen
• 7. marraskuuta – Kari Alifrosti, suomalainen historiantutkija (k. 2012)
• 10. marraskuuta – Scott Columbus, yhdysvaltalainen rumpali (Manowar)
• 12. marraskuuta – Carl Armfelt, suomalainen säveltäjä
• 14. marraskuuta – Antti Herlin, suomalainen yritysjohtaja
• 17. marraskuuta – Eero Saarinen, suomalainen näyttelijä
• 21. marraskuuta – Kristiina Kolehmainen, ruotsinsuomalainen kirjastonhoitaja (k. 2012)
• 23. marraskuuta – Hannu Raittila, suomalainen kirjailija
• 24. marraskuuta – Jouni Kaipainen, suomalainen säveltäjä (k. 2015)
• 27. marraskuuta – William Fichtner, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 27. marraskuuta – Zoran Lukic, jugoslavialais-ruotsalainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 6. joulukuuta – Randall William Rhoads (”Randy Rhoads”), yhdysvaltalainen kitaristi ("Quiet Riot")
• 7. joulukuuta – Kyösti Kakkonen, suomalainen liikemies, miljonääri ja taiteenkerääjä
• 9. joulukuuta – Jean-Pierre Thiollet, ranskalainen kirjailija
• 11. joulukuuta – Stevie Young, australialainen rytmikitaristi
• 15. joulukuuta – Indrek Hirv, virolainen runoilija, kääntäjä ja kuvataiteilija
• 16. joulukuuta – Vesa Hämes, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
• 17. joulukuuta – Peter Farrelly, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja tuottaja
• 19. joulukuuta – Markku Hirvelä, suomalainen kuvanveistäjä
• 19. joulukuuta – Risto Tuominen, suomalainen pesäpalloilija
• 23. joulukuuta – Dave Murray, englantilainen kitaristi ("Iron Maiden")
• 25. joulukuuta – Robert Piltch, kanadalainen kitaristi ja säveltäjä
• 26. joulukuuta – Pertti Kurikka, suomalainen kitaristi
• 26. joulukuuta – Satu Montanari, suomalainen tekstiilitaiteilija
• 27. joulukuuta – Eero Suutari, suomalainen yrittäjä ja Kokoomuksen kansanedustaja

Tuntematon päivämäärä

• James Gourlay, brittiläinen tuubisti

Kuolleita

Juho Kusti Paasikivi

tammikuu–maaliskuu

• 4. tammikuuta – Kaarlo Salovaara, suomalainen lääninrovasti ja IKL:n kansanedustaja (s. 1874)
• 5. tammikuuta – Mistinguett, Jeanne-Marie Bourgeois, ranskalainen revyytaiteilija ja näyttelijä (s. 1875)
• 10. tammikuuta – Martti Huttunen, suomalainen pastori, sosiaalijohtaja ja Kokoomuksen kansanedustaja (s. 1911)
• 18. tammikuuta – Konstantin Päts, Viron presidentti 1938–1940 (s. 1874)
• 23. tammikuuta – Alexander Korda, brittiläinen elokuvaohjaaja (s. 1893)
• 29. tammikuuta – Thure Bahne, suomalainen elokuvanäyttelijä ja -ohjaaja, Suomalaisen Oopperan johtaja (s. 1909)
• 31. tammikuuta – Alan Alexander Milne (”A. A. Milne”), englantilainen kirjailija (Nalle Puh) (s. 1882)
• 1. helmikuuta – Einar Inkeroinen, suomalainen Kauppalehden päätoimittaja (s. 1903)
• 3. helmikuuta – Émile Borel, ranskalainen matemaatikko ja poliitikko (s. 1871)
• 3. helmikuuta – Johnny Claes, belgialainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1916)
• 15. helmikuuta – Bruno Jorma, suomalainen oopperalaulaja (s. 1882)
• 18. helmikuuta – Gustave Charpentier, ranskalainen säveltäjä (s. 1860)
• 21. helmikuuta – Roland af Hällström, suomalainen elokuvaohjaaja (s. 1905)
• 21. helmikuuta – Rafael Karsten, suomalainen uskontotieteilijä ja filosofi (s. 1879)
• 22. helmikuuta – Aleksi Aaltonen, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1892)
• 23. helmikuuta – J. G. Granö, suomalainen maantieteilijä (s. 1882)
• 26. helmikuuta – Penna Tervo, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1901) (auto-onnettomuus)
• 2. maaliskuuta – Sigurd Frosterus, suomalainen arkkitehti (s. 1876)
• 3. maaliskuuta – Edwin Lydén, suomalainen taidemaalari ja taidearvostelija (s. 1879)
• 11. maaliskuuta – Aleksanteri Aava, suomalainen runoilija (s. 1883)
• 12. maaliskuuta – Bolesław Biernacki (”Bolesław Bierut”), Puolan kansantasavallan presidentti (s. 1892)
• 14. maaliskuuta – Lars Sonck, suomalainen arkkitehti (Kallion kirkko) (s. 1870)
• 17. maaliskuuta – Fred Allen, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (s. 1894)
• 17. maaliskuuta – Irène Joliot-Curie, vuoden 1935 Nobelin kemianpalkinnon (yhdessä miehensä Frédéric Joliot-Curien kanssa) saanut ranskalais-puolalainen tutkija (Pierre ja Marie Curien tytär) (s. 1897)
• 20. maaliskuuta – Wilhelm Miklas, Itävallan liittopresidentti 1928–1938
• 25. maaliskuuta – Robert Newton, brittiläinen teatteri- ja elokuvanäyttelijä (s. 1905)

huhtikuu–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Mihail Tereštšenko, venäläinen poliitikko, Venäjän väliaikaisen hallituksen ministeri (s. 1886)
• 3. huhtikuuta – Ingrid Linnea Ruin, suomalainen taidemaalari (s. 1881)
• 13. huhtikuuta – Emil Nolde, saksalainen taidemaalari (s. 1867)
• 19. huhtikuuta – Emma Kivekäs suomalainen taidemaalari (s. 1898)
• 21. huhtikuuta – Charles MacArthur, yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja (s. 1895)
• 23. huhtikuuta – Onni Laihanen, suomalainen harmonikansoittaja, säveltäjä ja tanssimuusikko (s. 1916)
• 26. huhtikuuta – Nicken Rönngren, suomalainen teatterinjohtaja (s. 1882)
• 29. huhtikuuta – Wilhelm von Leeb, saksalainen sotamarsalkka (s. 1876)
• 30. huhtikuuta – Alben W. Barkley, Yhdysvaltojen varapresidentti (s. 1877)
• 1. toukokuuta – Toivo Eloranta, suomalainen jääkäriluutnantti ja rakennusurakoitsija (s. 1896)
• 7. toukokuuta – Mircəfər Bağırov, neuvostoliittolainen puoluejohtaja (s. 1896)
• 13. toukokuuta – Aleksandr Fadejev, neuvostoliittolainen kirjailija (s. 1901)
• 16. toukokuuta – Yrjö Toivonen, suomalainen kielentutkija ja akateemikko (s. 1890)
• 20. toukokuuta – Max Beerbohm, englantilainen karikatyristi ja satiristi (s. 1872)
• 23. toukokuuta – Gustav Suits, virolainen runoilija ja kirjallisuudentutkija (s. 1883)
• 29. toukokuuta – Hermann Abendroth, saksalainen kapellimestari (s. 1883)
• 30. toukokuuta – Robert Ehrström, suomalainen lääkäri ja professori (s. 1874)
• 2. kesäkuuta – Jean Hersholt, tanskalais-yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1886)
• 8. kesäkuuta – Marie Laurencin, ranskalainen taidemaalari ja graafikko (s. 1883)
• 19. kesäkuuta – Thomas J. Watson, yhdysvaltalainen IBM:n toimitusjohtaja (s. 1874)
• 23. kesäkuuta – Reinhold Glière, neuvostoliittolainen säveltäjä (s. 1875)
• 25. kesäkuuta – Ernest King, yhdysvaltalainen amiraali (s. 1878)
• 26. kesäkuuta – Clifford Brown, yhdysvaltalainen jazztrumpetisti ja säveltäjä (s. 1930)

heinäkuu–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Kari Silvennoinen, suomalainen lakimies
• 7. heinäkuuta – Ernst von Born, suomalainen lakimies, poliitikko ja vapaaherra (s. 1885)
• 8. huhtikuuta – Giovanni Papini, italialainen toimittaja, esseisti, kriitikko ja kirjailija (s. 1881)
• 9. heinäkuuta – Olli Hirvensalo, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja ja maanviljelysneuvos (s. 1882)
• 13. heinäkuuta – Odie Cleghorn, kanadalainen jääkiekkoilija (s. 1891)
• 22. heinäkuuta – Tauno Koivukoski, suomalainen kirjailija (s. 1908)
• 24. heinäkuuta – Teuvo Puro, suomalainen teatterivaikuttaja (s. 1884)
• 4. elokuuta – Pekka Akimov, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1885)
• 5. elokuuta – Svante Lehtonen, suomalainen ammattiyhdistysmies ja toimittaja (s. 1878)
• 11. elokuuta – Jackson Pollock, yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1912)
• 13. elokuuta – Jakub Kolas, valkovenäläinen kirjailija (s. 1882)
• 13. elokuuta – Sven Relander, suomenruotsalainen näyttelijä (s. 1897)
• 14. elokuuta – Bertolt Brecht, saksalainen runoilija ja näytelmäkirjailija (Kolmen pennin ooppera) (s. 1898)
• 14. elokuuta – Konstantin von Neurath, saksalainen diplomaatti (s. 1873)
• 16. elokuuta – Blaskó Béla Ferenc Dezso (”Bela Lugosi”), unkarilaissyntyinen näyttelijä (Dracula – vanha vampyyri) (s. 1882)
• 23. elokuuta – Gustav Suits, virolainen runoilija (s. 1883)
• 25. elokuuta – Alfred Kinsey, yhdysvaltalainen biologi (s. 1894)
• 27. elokuuta – Yrjö Ruutu, suomalainen valtiotieteilijä ja poliitikko, Yhteiskunnallisen korkeakoulun rehtori (s. 1887)
• 29. elokuuta – Heikki Väyrynen, suomalainen geologi (s. 1888)
• 2. syyskuuta – Wyndham Deedes, brittiläinen upseeri ja Palestiinan brittiläisen mandaatin Chief Secretary (s. 1883)
• 6. syyskuuta – Alex Raymond, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (s. 1909)
• 6. syyskuuta – Michael Ventris, englantilainen arkkitehti ja muinaistutkija (kreetalaisen Lineaari-B-kirjoituksen selvittäjä) (s. 1922)
• 22. syyskuuta – Frederick Soddy, vuoden 1921 Nobelin kemianpalkinnon saanut englantilainen radiokemisti (s. 1877)
• 27. syyskuuta – Gerald Finzi, brittiläinen säveltäjä (s. 1901)
• 29. syyskuuta – Anastasio Somoza García, Nicaraguan presidentti ja diktaattori (s. 1896)
• 29. syyskuuta – Kaarlo Johannes Valle, suomalainen entomologi (s. 1887)
• 30. syyskuuta – Eino Pekkala, suomalainen lakimies ja poliitikko (s. 1887)

lokakuu–joulukuu

• 2. lokakuuta – George Bancroft, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1882)
• 7. lokakuuta – Bert E. Friedlob, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (s. 1906)
• 12. lokakuuta – Väinö Kantele, suomalainen pappi ja lähetystyöntekijä (s. 1882)
• 15. lokakuuta – Vilho Jyrinoja, vienankarjalaissyntyinen suomalainen kirjailija ja kansanperinteen kerääjä (s. 1901)
• 25. lokakuuta – Risto Ryti, Suomen presidentti (s. 1889)
• 26. lokakuuta – Walter Gieseking, ranskalais-saksalainen pianisti ja säveltäjä (s. 1895)
• 29. lokakuuta – Louis Rosier, ranskalainen kilpa-autoilija (s. 1905)
• 4. marraskuuta – Verna Wikman, suomenruotsalainen näytelmäkirjailija (s. 1896)
• 9. marraskuuta – Aino Kallas, suomalainen kirjailija (s. 1878)
• 12. marraskuuta – Juan Negrín, Espanjan pääministeri 1937–1939 (s. 1892)
• 13. marraskuuta – Werner Haas, saksalainen ratamoottoripyöräilijä (s. 1927)
• 17. marraskuuta – Erkki Huttunen, suomalainen arkkitehti (Rajamäen kirkko) (s. 1901)
• 23. marraskuuta – André Marty, ranskalainen kommunistisen puolueen poliitikko (s. 1886)
• 23. marraskuuta – Josep Puig i Cadafalch, espanjalainen arkkitehti, historioitsija, poliitikko ja kulttuurin edästäjä (s. 1867)
• 2. joulukuuta – Aapo Pihlajamäki, suomalainen näyttelijä (s. 1861)
• 2. joulukuuta – Wolter Stenbäck, suomalainen sortovuosien aktivisti ja Suomen Matkailijayhdistyksen johtaja (s. 1884)
• 6. joulukuuta – Helen Duncan, skotlantilainen meedio (s. 1897)
• 6. joulukuuta – Runar Finnilä, suomalainen arkkitehti (s. 1891)
• 6. joulukuuta – Uuno Laakso, suomalainen näyttelijä (s. 1896)
• 8. joulukuuta – Jimmie Angel, yhdysvaltalainen lentäjä ja tutkimusmatkailija (s. 1899)
• 11. joulukuuta – Niilo Ödman (”Jahvetti Korpela”), suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1901)
• 14. joulukuuta – Juho Kusti Paasikivi, Suomen presidentti (s. 1870)
• 20. joulukuuta – Dagmar Klami, suomalainen lausuntataiteilija ja runoilija (s. 1899)
• 30. joulukuuta – Yrjö Jylhä, suomalainen suomentaja ja runoilija (Kiirastuli) (s. 1903)
• 30. joulukuuta – Mikko Oinonen, suomalainen taidemaalari (s. 1883)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: William Shockley, John Bardeen ja Walter Brattain
• Nobelin kemianpalkinto: Cyril Hinshelwood ja Nikolai Semjonov
• Nobelin lääketieteen palkinto: André Cournand, Werner Forssmann ja Dickinson W. Richards
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Juan Ramón Jiménez

Muuta

• Elokuvavuosi 1956
• Kirjallisuusvuosi 1956
• Musiikkivuosi 1956
• Urheiluvuosi 1956